Legacy Romppanen

42. Loppua kohden

2009-03-14T10:58:00.005+02:00

Viimeinkin, tarpeettoman pitkän tauon jälkeen pääsemme takaisin Romppasten pariin 42. ja samalla viimeisen osan merkeissä. Lähes kaksi vuotta on kulunut tarinan aloittamisesta, ja haikeudella saatan sen päätökseen.. Enjoy! :)

Lapsi- ja eläinrakkaana Anita hankki perheeseen toisen koiran, vielä pentuikäisen että se ehtisi tutustua hyvin Tellun kanssa ennen kuin ne olisivat valmiita hankkimaan pentuja. Tämä sekarotuinen karvapallo sai nimekseen Nukka, suvussa useita vuosia takaperin eläneen koiran mukaan :)

Kumpikaan nuoriparista ei malttanut odottaa kihlauksesta kuin pari päivää, ja häät saatiin järjestettyä ennätysvauhdilla. Vieraina talon asukkaiden ja parin ystävän lisäksi olivat tietysti Aukustin jo poismuuttaneet sisarukset.
Molemmat olivat käsin kirjoittaneet valansa, eivätkä ne jättäneet ketään kuivin silmin. Myös Briitalta vierähti muutama onnenkyynel, onneksi hän oli muistanut laittaa vedenkestävää maskaraa!

Kaikki katsoivat haltioituneen hiljaisuuden vallitessa, kun pari vaihtoi sormuksia ja lupautui rakastamaan toisiaan elämänsä loppuun asti.

Avioparin ensimmäinen suudelma sai vieraat lopulta heräämään transsistaan ja alkamaan taputtaa..

..hiljainen taputus nousi pian kuuluvammaksi onnitteluhuutojen ja -vihellysten saattelemana kaikkien noustessa toivottamaan tervetulleeksi Romppasten suvun uusinta jäsentä.

Onnittelujen jälkeen siirryttiin sisätiloihin, ja tuore aviopari siirtyi leikkaamaan kakkua keittiön puolelle.

"Mm, herkullista!" Aukusti mumisi suu täynnä kakkua, ja Briitta vain nauroi miehensä hamsterimaisesti pullottaville poskille.

Kun vieraatkin olivat saaneet mahansa täyteen kakkua ja muita herkkuja, huviteltiin muunmuassa joraamalla vauhdikkaan musiikin tahtiin. Annilla hyvin keskittynyt ilme :P

Loppuillasta musiikki vaihtui rauhallisempaan, ja kaikki taustahäly tuntui kaikkoavan kun pari uppoutui hiljaiseen valssiin toistensa läheisyydestä nauttien.

Muiden vieraiden jo lähdettyä naapurin teinipoika jäi vielä jorailemaan yksikseen, tosin radiokaan ei ollut enää edes päällä :D

Kun vieraat oli hyvästelty, lähtivät Aukusti ja Briitta läheisen hotellin hääsviittiin nauttimaan kahdenkeskisestä ajasta ja rentoutumaan viikonlopun ajaksi.

Virkistyneinä ja voimia keränneinä palattiin takaisin arkeen ja työn pariin. Aukustin toiveesta pihalle istutettiin pari hedelmäpuuta, eikä hän malttanut odottaa että kevät tulisi ja puut alkaisivat kukoistaa.

Häistä kului pari kuukautta, kunnes kävi ilmi että Briitta odotti parin esikoista. Molemmat olivat haltioissaan uutisista, eikä Anittakaan malttanut odottaa että näkisi ensimmäisen lapsenlapsensa. Olisipa Lassikin saanut mahdollisuuden nähdä hänet..

Anulla oli vielä muutama vuosi aikaa aikuisuuteen, mutta tyttö tunsi itsensä kovin yksinäiseksi katsellessaan veljensä perheonnea. Hän kääntyi lopulta ennustajaeukon puoleen toiveissaan löytää itsekin oman kullan.

Ennustajaeukko esitteli Anulle täysin mustiin pukeutuneen goottipojan, joka saikin tytön sydämen läpättämään mystisyydellään.

Nuoret tulivat hyvin juttuun, ja poika jäi jopa illalliselle. Aukustikin tuntui hyväksyvän nuorimman sisarensa heilan, josta Anu oli tietysti iloinen.

Kuukaudet kuluivat verkkaisesti, Briitta oli jäänyt äitiyslomalle hyvissä ajoin ettei vain stressaisi itseään liikaa. Hänen mahansa olikin saavuttanut jo melkoisen koon, ja Briitalla oli tunne ett tulokas olisi poika. Aika näyttää..

Raskaus vei Briitan voimat täydellisesti, eikä nainen jaksanut pysyä hereillä muutamaa tuntia kauempaa. Äh, taas minä nukahdin kesken syönnin, Briitta huokaisi, nousten vaivalloisesti ja laittaen loput ruuastaan säilöön.

Silmät puoliummessa Briitta riisuutui ja kömpi Aukustin viereen, joka veti tämän oitis kainaloonsa. Onneksi tämä on pian ohi, Briitta ajatteli ja nukahti onnellinen hymy kasvoillaan.

Nukasta kasvoi, kummaa kyllä, lähes täysin identtinen muinaisen kaimansa kanssa - vain häntä on suoran sijaan käppyrä. Suloinen tapaus :>

Briitan aamuinen roskienvientireissu keskeytyi äkisti, kun hän tunsi ensimmäiset kivuliaat poltot ja piteli mahaansa tuskissaan. Talossa ei sillä hetkellä ollut muita kuin siivooja, joka yritti rauhoitella Briittaa neuvomaan tätä hengittämään syvään sisään ja ulos.

"Aahh, missä Aukusti on kun tarvitsen häntä kaikkein eniten?!" Briitta huusi tuskissaan. Kipu oli jotain mitä hän ei ollut koskaan ennen kokenut.

Lopulta, ystävällisen siivoojan avustuksella ja hammasta purren Briitta saattoi maailmaan suvun kymmenennen sukupolven ensimmäisen jäsenen. Tulijalla oli isänsä hiukset ja iho, mutta äitinsä haaleat silmät. Ja Briitta oli ollut oikeassa arvailuissaan, tulokas oli nimittäin poika ja sai nimekseen Ben.

Tähän on tultu, urakka on saatu päätökseen ja Romppasten suku kymmenenteen sukupolveen. Miten Aukustin ja Briitan perhe-elämä jatkuukaan, sitä voimme kaikki vain arvailla sillä en aio enää palata suvun pariin. Kuten tätäkin osaa odotellessa jo varmasti huomasitte, on hyvin vaikeaa keskittyä kahteen tarinaan yhtä aikaa. En tee samaa virhettä toiste, vaan keskityn nyt täysin Salmiin :)

Mutta mistä kaikki alkoikaan? Pieni kertaus läpi sukupolvien lienee paikallaan..

Tästä se lähti. Milena Romppanen, nuori punapää muutti hiljaiseen Ruoholaaksoon toiveissaan löytää elämänsä rakkaus ja perustaa perhe. Alku ei ollut helppoa, raha oli tiukassa ja alkuajat nukuttiin taivasalla..

Milenalla kävi kuitenkin pian tuuri: hän tapasi Jonin, tumman komistuksen joka vei naiselta täysin jalat alta. Seurasi tapailua, yhteenmuutto ja lopulta avioituminen. Parille siunattiin kaikkiaan kolme lasta, joista nuorimmat otettiin huostaan laiminlyötyjen kotitehtävien takia.. Vanhin lapsi, Maiju, valikoitui automaattisesti ensimmäiseksi perijksi.

Maiju oli aivan yhtä kaunis kuin äitinsäkin, ja aikuistuttuaan hän ei haaskannut aikaa vaan hurmasi Turkan, ihastuksensa jo teiniajoilta. Molemmat olivat perhetavoitteisia, ja suhde olikin varsin nopeatempoinen eikä aikaakaan kun Maiju odotti esikoistaan. Lapsia parille siunaantui kaiken kaikkiaan kolme, joista keskimmäinen - Tiina, ainoa tyttö - selviytyi perijäksi.

Tiinan lempi leimahti perheen puutarhurin Leon kanssa, ja hän uskaltautui sekä kosimaan että pyytämään miestä muuttamaan luokseen samana iltana - olivathan he olleet ystäviä jo usean vuoden ajan. Pari sai huikeat viisi lasta, kahdet kaksoset, ja perhe-elämä sujui tasaisesti kunnes Leo jäi kiinni pettämisestä. Ero oli Tiinalle tuskainen, eikä hän mennyt enää uusiin naimisiin. Perijäksi hän valitsi vanhimman poikansa Leevin.

Ironisesti myös Leevi löysi sydämensä valitun puutarhuri-Mataliinasta, joka oli ottanut viran Leon jälkeen. Mataliina ehti saattaa maailmaan kaksi lasta, tytön ja pojan, mutta odottaessaan parin kolmatta lasta hän menehtyi nälkäkuolemaan. Leevi oli murtunut ja pari ensimmäistä vuotta hän vain totutteli elämään yksinhuoltajana. Lopulta hän päätyi uusiin naimisiin Lemmen kanssa, ja he saivat vielä kaksi lasta, myöskin tytön ja pojan.

Viidennen sukupolven perijäksi valikoitui Milla, joka löysi onnen baarimikko-Markuksen kanssa. Parille siunaantui kaiken kaikkiaan viisi lasta, tosin historia toisti itseään ja vanhimmat Marko ja Maisa otettiin huostaan. Jäljelle jääneistä lapsista vanhin, Maiju, sai perijän paikan ja löysi tulevan aviomiehensä jo lapsuusiässä.

Kasvettuaan aikuiseksi Maiju alkoi urakalla piirittää Samia, joka ei kyllä pistänyt lainkaan pahakseen kauniiksi varttuneen ystävänsä iskuyrityksiä ja he päätyivät asumaan saman katon alle. Pari oli umpirakastunut ja kihlat sekä häät seurasivat nopeaa tahtia toisiaan, vaikka itse hääilta muuttui hieman kireäksi Maijun äkkinäisen pyörtymisen jälkeen. Syyksi paljastui Maijun ensimmäinen raskaus, ja vuosien saatossa parille syntyi yhteensä neljä lasta.

Seitsemännen sukupolven perijä oli Samuli, lapsista toiseksi vanhin, ja hän löysi Sen Oikean isänsä kautta, tämän työkaverista Lindasta. Heille syntyi niinikään neljä lasta, ensin kaksoset Linnea ja Lotta, ainoa poika Lassi - josta tuli myös perijä - sekä keskenmenon aiheuttaneen hieman pidemmän tauon jälkeen Lahja.

Lassi törmäsi tulevaan vaimoonsa Anitaan kaupungilla, ja se oli rakkautta ensisilmäyksellä. Ystävyys syveni Lassin teini-iän aikana, ja kasvettuaan aikuiseksi hän uskaltautui tunnustamaan tunteensa naiselle. Hänen onnekseen Anita tunsi samoin, ja yhteenmuuttoa seurasivat kauniit häät. Neljän lapsen, joista nuorimmat olivat jälleen kaksoset, lisäksi ensimmäistä kertaa suvussa myös aviomies saattoi maailmaan lapsen - Lassi palasi avaruusretkeltään kantaen mahassaan puolialienia, joka synnyttyään muistuttikin täysin isäänsä viherihoisen kummajaisen sijaan.

Ja lopulta Aukusti, kaksosista toinen, sai suvun viimeisen perijän paikan ja saattoi yhdessä Briittansa kanssa maailmaan kymmenennen sukupolven :)

There it is. Toivottavasti olette viihtyneet Romppasten seurassa näiden vajaan kahden vuoden ajan :) Tahdon kiittää kaikkia ajan saatossa kommentoineita ja lukeneita, on ollut ilo tuoda tämä vaatimaton tarina teidän iloksenne ^^ Thank you and farewell!

41. Onnea ensi yrittämällä

2008-11-08T23:39:00.005+02:00

Toisiksi viimeistä osaa viedään..

Aurora oli hieman hämillään Aukustin kaverilta saamastaan huomiosta, hän tyytyi vain hihittelemään punastellen Raunon flirttaillessa.

Sukin ja Santun tutustuminen oli tuottanut tulosta, ja koiraneiti alkoi synnyttää eräänä aamupäivänä pihalla.

Pitkään vallinnut yhden pennun traditio ei katkennut vieläkään, tällä kertaa pentu oli vaan musta. Tyttöpentu sai nimekseen Tellu.
Hyihyi Anita, kyllähän tuo Rauno nyt on aivan liian nuori sinulle :O Sitä paitsi olet naimisissa!

Kaksoset olivat lähteneet keskenään kumppaninhakureissulle. Eivät kyllä tahtoneet ottaa tehtäväänsä tosissaan..

Sisälle päästyään Aukusti bongasi heti tämän kauniin punapäisen neidon (jota Lassikin aikoinaan vaimokseen harkitsi :D), ja riensi tämän juttusille.

Istuessaan syömässä Anni ei voinut olla huomaamatta, miten veli katseli vaivihkaa lähellä istuvaa naista. Miksei täällä ole yhtään komeaa miestä? hän ajatteli harmissaan.

Sitten pelailtiin hieman pokeria. Aukusti olisi halunnut tehdä vaikutuksen punapäähän, mutta Anni tuntui voittavan jokaisen pelin ja poika sai katsella harmissaan, kun punapää kehui hänen siskoaan tämän saavutuksista.

Kyllästyttyään pelaamiseen Aukusti uskaltautui pieneen ujoon flirttiin. Ihme kyllä punapää ei torjunut poikaa, vaikka heillä varmasti useampi vuotta ikäeroa onkin.

Punapää lähti, ja Aukusti tilasi sisaruksille taksin. Sitä odotellessaan hän keräsi pihalla tulikärpäsiä purkkiin, tosin jätti sen sitten yhteisötontille kun taksi tuli o.O

Seuraavana iltana juhlistettiin perheen viimeisen lapsen, Markon, kasvua teiniksi.

Tämän näköinen pojasta tuli, ihan söötti :) Valitettavasti olen unohtanut ottaa tavoitteen ylös, lisään sen myöhemmin..

Arvaa kuka? Jo toinen 9. sukupolven lapsista on aikuinen, Aurora on aivan yhtä kaunis kuin Aamukin. Nuori nainen muutti oitis omilleen, talossa onkin ollut jo pitkään vähän turhan ahdasta.

Viime kerralla peliuralla aloittanut Anu sai potkut :/ On alkanut olla huonoa tuuria noiden urakysymysten kanssa..

Jo toistamiseen elämänsä aikana Lassi joutui avaruusaluksen kaappaamaksi! Vanhuksena ei sentään mieskään voi tulla raskaaksi, eihän?

Kaikki talossa olleet olivat rynnänneet katsomaan kaappausta, mutta pian Aukusti unohti kokonaan isänsä. Briitaksi itsensä esitellyt punapää oli suostunut tulemaan kylään, ja pientä flirttiä oli jälleen ilmassa näiden kahden välillä.

Myöhään yöllä Lassi palautettiin takaisin maankamaralle. Voi selkääni, olen liian vanha tähän..

Anita oli odottanut miestään takaisin, ja halasi tätä helpottuneena. "Onneksi olet kunnossa", hän kuiskasi hiljaa, ja he menivät nukkumaan käsi kädessä.

Eräs lauantaipäivä Aukusti päätti soittaa Briitalle. "Aukusti moi! Ajattelin jos haluisit lähteä luistelemaan tänään?" Myöntävän vastauksen saatuaan hän sopi näkevänsä naisen kahdelta läheisellä radalla.

Alku aina hankalaa, sai Aukusti huomata kaaduttuaan takamukselleen otettuaan vain muutaman vedon luistimillaan.

Briitta auttoi pojan ylös, ja pitäen toisiaan kädestä kiinni he pysyivät jotenkin pystyssä. Briitta oli luistelussa aivan yhtä kokematon, eikä Aukustia nolostuttanut kaatumisensa niin paljon.

Pari viihtyi luistelemassa pari tuntia, ja lopetettuaan he jakoivat ensisuudelmansa keskenään :) Briitta suostui, kun Aukusti pyysi tätä vielä tulemaan luokseen kaakaolle.

Kotona oli Tellusta kasvanut näin suloinen koiraneiti.

Nämä kaksi olivat kaakaon juonnin jälkeen ehtineet kuhertelemaan porealtaaseen. Söpö pari ^^

Briitan lähdettyä Aukusti sai onnitteluja pikkuveljeltään, miten kauniin naisen olikaan itselleen onnistunut löytämään.

Eräänä päivänä peitti ensilumi Romppasten talon. Ketkähän kaksi uhkarohkeaa kylmettävät itseään porealtaassa.. o.O

Aukusti ei olisi malttanut odottaa kasvuaan, sitten hän voisi viimein kosia rakasta Briittaansa ja pyytää tätä muuttamaan luokseen. Vielä hän ei kehdannut, ties vaikka nainen kieltäytyisi vedoten hänen nuoruuteensa..

Miten nämä poismenot tulevat nykyisin niin yllättäen :( Lassi kuului yksiin rakkaimmista simeistäni, levätköön hän rauhassa..

Anita koki täydellisen romahduksen menetettyään miehensä, ja lapset katsoivat äitiään huolissaan tämän raahautuessa hetkeä myöhemmin allapäin petiin.

Emännälleen uskollinen Tellu nukkui Anitan vieressä seuraavat yöt, rakkaan lemmikin läheisyys toi naiselle turvaa vaikeana aikana.

Seuraavana viikonloppuna koitti kauan odotettu syntymäpäivä: Annin ja perijä-Aukustin kasvun aika.
Voi että Annista tuli kyllä todella kaunis.. Nuo silmät ovat NIIN kauniit! Ei auta, hänenkin tuli aika muuttaa pois veljensä tieltä. Mukaansa Anni otti Tellun vanhemmat Santun ja Sukin.

Saanen esitellä perijämme Aukustin, komea tuli hänestäkin kyllä. "Viimein uskallan kysyä.. Muuttaisitko luokseni?" Aukusti kysyi halatessaan Briittaa. "Tietysti, olisin ollut valmis muuttamaan jo aikoja sitten!" tämä vastasi naurahtaen.
Tällainen kaunotar saatiin Briitasta :) Tavoitteeltaan nainen on suosio ja hän haaveilee pääsevänsä eläväksi legendaksi. Mieltymyksinä Briitalla on uimapuvut ja ruskeat hiukset, mutta hattuja hän ei tahdo miesystävänsä käyttävän. Luonteeltaan hän on menevä ja toimelias, mutta melko vakava ja mariseva.

Aukusti ei jaksanut odottaa enää kauempaa, vaan polvistui Briitan eteen käsissään samettinen rasia. "En voisi rakastaa ketään muuta yhtä paljon, mennäänkö naimisiin?" "Tietysti, tietysti suostun!" Briitta hihkaisi hypäten Aukustin syliin.

Tuoretta kihlausta juhlistettiin makuuhuoneen puolella.. ;)

Ensi jaksossa syntyykin sitten kymmenes sukupolvi! Tätä on odotettu, toisaalta haikeudella ja toisaalta taas innolla :> Viimeiseen osaan teen myös katsauksen läpi sukupolvien, miten on tänne asti tultu.

40: Talo täynnä teinejä

2008-10-26T11:46:00.006+02:00

40. osa jo! Kylläpäs on päästy pitkälle :) Nähtävästi bloggeri hyväksyykin nyt isommat kuvat, mutta sehän ei haittaa meitä - päinvastoin! Palatkaamme legacy-perheeseen..

Lassi tahtoi isommat lapset yksityiskouluun, ja oli kutsunut rehtori Valkosen illalliselle. Karismapisteistään huolimatta Lassi ei onnistunut tekemään vaikutusta rehtoriin jutustelullaan. Juteltuaan hetken Aamun kanssa hra Valkonen sen sijaan nyökkäili tyytyväisenä. Mutta miten minusta tuntuu että mies vilkuilee vähän turhan alas.. :O Samalla palasi Aurora töistä, hän oli saanut paikan sairaalauralta ja tavoitteli nyt unelmaansa sairaalan johtajaksi kohoamisesta.

Perheen suuri talo oli rehtorin mieleen, ja maukas illallinen kruunasi vierailun.

Seuraavana aamuna talosta asteli joukko yksityiskoulun pukuihin sonnustautuneita nuoria ^^ Ohoh, ompas kukat päässeet kuihtumaan..

Linda palasi nopeasti kummittelemaan, ja ensimmäiseksi uhriksi joutui poloinen Aukusti. Kenties mummelille oli jäänyt jotain hampaankoloon?

Viiden lapsen kanssa on rutkasti töitä, joten Sakura ja Pepi saivat lähteä etsimään uutta kotia Sukin jäädessä odottamaan puolisoa itselleen.

Lassi olisi kovasti toivonut vielä yhtä lasta, mutta yrityksistä huolimatta ei ollut tärpännyt. Molemmat alkoivat olla jo melko lähellä vanhuutta, eikä raskaaksi tuleminen ollut enää yhtä todennäköistä kuin aiemmin..

Kuopus-Anun taaperoikä oli kulunut hiljaisuudessa. Tyttö oli kaikkien sisarustensa suosiossa, eivätkä opetuksetkaan jääneet pelkästään vanhempien kontolle. Kävelyopetuksen hoiti Aurora..

..ja sitten kasvoi viimeinenkin lapsi kouluikäiseksi. Suloinen tyttö :)

Anu sai oman vihreäsävyisen huoneen yläkerrasta.

Anita oli edennyt urallaan apulaiskokiksi. Mahtaako nainen saavuttaa uran huipun ennen kuolemaansa, se jää nähtäväksi.

Kaksoset olivat parhaimmat ystävykset keskenään. Suuressa perheessä saattavat sisarusten välit usein jäädä viileämmiksi, mutta ei näiden kohdalla. Toivottavasti pysyvät väleissä kasvettuaankin. Aamun suhde Seppoon oli syventynyt, ja pari oli seurustellut virallisesti jo muutaman kuukauden ajan. Aamu oli ensin pelännyt kertoa suhteestaan aikuiseen mieheen vanhemmilleen, mutta sekä Lassi että Anita hyväksyivät miehen onnellisina siitä, että heidän tyttärensä oli löytänyt rakkauden.

Kauan odotettu kaksosten syntymäpäivä koitti viimein. Minkä näköisiä tulisikaan perijäehdokkaista?

Annista tuli yhtä kaunis kuin vanhemmista sisaruksistaankin. Arpa soi tytölle tietotavoitteen, ja hän toivoo vielä saavuttavansa rikollisneron tittelin. Anni rakastaa hajuvesiä ja miehiä jotka eivät ole aivan siloposkisia, sen sijaan harmaantuneita vastakkaisen sukupuolen edustajia hän ei sillä silmällä katsele.

Aukustista puolestaan kasvoi näin komea tapaus ^^ Pojalle siunaantui suosiotavoite ja toive 20 hyvästä lemmikkiystävästä (jaiks!). Aukustin silmää miellyttävät muodokkaammat, punahiuksiset neidot, mutta ahdistavia juhla-asuja hän inhoaa.

Kylläpäs sitä ollaan häveliääksi muututtu kun pitää kiertää talon taaksen antaakseen vaimolleen selkähieronnan o.O Kai tuon nyt olisi voinut sisälläkin tehdä kun kaikki lapset ovat jo teinejä yhtä lukuunottamatta..

Mutta minnekäs se Anita soittaa tuollainen virne naamallaan?

Asia selvisi, kun pihaan seuraavana aamuna ajoi sininen auto. Kyseessä ei sentään ollut huostaanotto - Anita ja Lassi olivat adoptoineet pojan! Anita oli jo niin lähellä vanhuutta ettei lapsia enää pystynyt hankkimaan, joten hän ehdotti miehelleen josko he antaisivat kodin jollekin perheettömälle lapselle.

Ja niin perheeseen liittyi Marko. Poika on luonteeltaan melko sottainen ja ujohko, mutta hyvin toimelias ja leikkisä pikku veijari :) Tarinan alusta asti lukeneet voinevatkin ehkä tunnistaa pojan 6. sukupolven Markoksi, joka joutui huostaanotetuksi huonon koulumenestyksensä takia.

Sisarukset tekivät usein yhdessä läksyjä, kysellen toisiltaan ratkaisuja vaikeimpiin tehtäviin. Pienempi Anu puolestaan sai opastusta Lassilta.

Seppo yllätti Aamun eräänä aamupäivänä pyytämällä tyttöä kihloihin! Rakastunut Aamu tietenkin suostui, eikä malttanut odottaa pian koittavaa aikuiseksi kasvuaan että saisi muuttaa yhteen kultansa kanssa.

Koko perheen, ja etenkin nuorison suosiossa oli hiljattain hankittu Sims-peli ^^

Ei aikaakaan kun koitti Anitan ja Lassin aika vanhentua. Anita puhalsi kynttilänsä innokkaana, mutta Lassi näytti siltä ettei oikein olisi tiennyt mitä tehdä :P Puhalsi hänkin kynttilänsä viimein.

Molemmat vanhentuivat arvokkaasti, Lassista varsinkaan ei hevillä ilman harmaita hiuksia uskoisi että on jo vanhus :)

Suki sai kumppanikseen berninpaimenkoira-Santun. (lempirotuni <3)

Kihlauksesta ei kulunut montaakaan päivää, kun Aamu alkoi tuntea kasvun aikaansaamaa kihelmöintiä kehossaan. Seuraamassa nuoremmat sisaret Aurora ja Anni.

Aamusta kasvoi kaunis nuori nainen, ja enempää viivyttelemättä hän soitti ensin Sepolle ja sitten taksin itselleen. Seppo odotti kihlattuaan jo ostamassaan asunnossa, jonne Aamu muutti hänen kanssaan.

Pikku hiljaa alkoi olla aika alkaa katsastella vaimo- ja miesehdokkaita. Aukusti tapasi perheen postinkantajan Doriksen, joka on yksi varteenotettava vaihtoehto.

Eih! Toisen kerran suvun historiassa saapui (harmillisen komea) ulosottosim tontille, sillä kukaan ei ollut muistanut maksaa laskuja :/ Perheellä ei onneksi ole ollut taloudellisia vaikeuksia aikoihin, ja menetetyn tuolin ja kasvin tilalle saatiin heti uudet.

(Tässä välissä asensin Vuodenajat). Marko katseli ihmeissään ensimmäistä koko elämänsä aikana näkemäänsä sadekuuroa. "Jee, pääsen hyppimään lätäköihin!" hän huudahti innoissaan.

Suki ja Santtu tutustuivat nopeasti, ja kopin höykytyksen jälkeen kuului tuttu kehtolaulu :>

Aika tuntui kuluvan kuin siivillä, ja Anukin venähti pian teinin mittoihin. Tavoitteekseen tyttö sai romantiikan, ja hän unelmoi musiikkiuran huipusta. Anu pitää hajusta ja mustahiuksista herroista, mutta kammoaa kalpeaihoisia vampyyrejä.

Kaksosten aikuisuuteen on vielä muutama vuosi aikaa, kunnes jommasta kummasta tulee perijä. Sen valitsemisessa tarvitsenkin teidän lukijoiden apua ;)

(Ah mitkä finnit :D) Onko perijä Anni, lapsista ainoa äitinsä siniset silmät perinyt tietotavoitteinen neito?

Vai onko se sittenkin Aukusti, komea suosiotavoitteinen nuori herra ja sukupolven ainoa poika? Henkilökohtainen suosikkini, mutta näin yhdeksännen sukupolven kunniaksi ajattelin antaa teidän päättää :)

Toivottavasti tarina ei etene liian nopeaa tahtia :O Yritän vaan suht nopeasti edetä tämän loppuun, että voin sitten keskittyä LC Salmeen.. Kommentteja toivoisin jälleen!

Miten kävi muille?

2008-10-21T15:07:00.005+02:00

Tämä osa onkin sitten huomattavasti normaalia pidempi, kun laitoin kaikki sisarukset samaan :P Mitä kuuluu siis Lassin kolmelle siskolle?

Jo nuorena poikansa Paulin saanut Linnea muutti mukavaan pieneen kolmioon lähelle vanhempiaan. Pauli oli hänen elämänsä tärkein asia, ja hän viettikin aikaa poikansa kanssa niin paljon kuin mahdollista.

Eräänä päivänä Linnea vei roskat normaalisti ulos, kun hän äkkiä kuuli lähestyviä askeleita. Ei voi olla.. Linnea mietti käännyttyään katsomaan tulokasta.

"Thomas!" Linnea kiljaisi ja hyppäsi nuoruuden rakastettunsa syliin. Onnen kyyneleet kerääntyivät hänen silmiinsä. Thomas rutisti naisen tiukasti itseään vasten.

Vähitellen Thomas päästi Linneasta irti ja laski tämän maahan. "En uskonut enää näkeväni sinua.." Linnea sanoi hiljaa. "No tässä minä nyt olen." Thomas sanoi hymyillen ja katseli rakastavasti aikuiseksi naiseksi kasvanutta Linneaa. Linnea hymyili myös ja johdatti miehen sisään, "Tulehan tapaamaan poikaasi."
Isän ja pojan ensitapaaminen oli liikuttava, Thomas huomasi onnessaan ettei Pauli vierastanut häntä yhtään. "En enää koskaan jätä teitä.." hän kuiskasi katsahtaen vieressä seisovaan Linneaan.

Thomas vei Paulin nukkumaan, ja istutti sitten Linnean sohvalle. "Mitäs sanoisit jos muuttaisin tänne teidän kanssanne?" hän kysyi hetken päästä. "Tietysti se sopii, olisin itse ehdottanut samaa mutta ehdit ensin", Linnea vastasi hymyillen.

Ensi töikseen Thomas muutti tavoitteensa romantiikasta tiedoksi, hän ei halunnut minkään hankaloittavan uudelleen löytämäänsä rakkautta ja suhdettaan poikaansa.

Thomasin palatessa sisälle Linnea veti tämän hellään suudelmaan. "Mitäs sanoisit jos.." Linnea aloitti irtauduttuaan..

..polvistui Thomasin eteen ja veti samettisen rasian taskustaan, "..jos mentäisiin naimisiin?" hän lopetti lauseen. Thomas oli yllättynyt mutta suostui ilman muuta.

Yksityiset häät vietettiin seuraavana päivänä, kumpikaan ei kaivannut muita todistajia kuin toisensa.

Hääyö alkoi pian näyttää toivottuja tuloksia, mikään ei tahtonut enää pysyä Linnean sisällä.

Ei, Linnea ei järkyttynyt lastenhoitajasta (joskaan en sitäkään ihmettelisi :D), maha-asukki se vaan ilmoitteli olemassaolostaan. "Sinua ei sitten tarvitakaan, jään äitiyslomalle. Heihei!" Linnea huudahti ja marssi soittamaan pomolleen, ettei tulisi töihin muutamaan kuukauteen.

Ennen toisen lapsen syntymää ehti Paulikin kasvaa piirun verran isommaksi pojaksi.
Kuukaudet kuluivat, ja koitti synnytyksen aika. Kivut olivat kovat, mutta Linnea kesti hammasta purren - olihan hän kokenut tämän jo kerran.

Perheeseen liittyi pikkuinen tyttö, joka sai nimekseen Petra. Samat perimät kuin veljelläänkin, kaikki isältä :)

Petran synnyttyä Pauli tunsi itsensä usein laiminlyödyksi äidin hyysätessä tulokasta. Oliko hän unohtanut poikansa kokonaan?

Pauli uskoutui asiasta isälleen, joka taas mainitsi siitä Linnealle. Linnea oli aidosti pahoillaan, ja alkoi siitä lähtien jakaa aikaansa molemmille lapsille tasavertaisesti.

Lottakin kävi välillä kylässä, mutta ei oikein tajunnut siskontyttönsä tarpeita :O Vaikka tuo vaippa varmasti haisee aika selvästi.. Thomas päästi tytön pälkähästä ja vaihtoi vaipat kunnon isän tavoin.

Tässä vielä taaperoikäinen Petra (ylisuloinen <3)..>

..sekä teiniksi varttunut Pauli, joka on aivan yhtä komea kuin isänsäkin :)

Sitten siirrytäänkin Lottaan, joka muutti puolestaan tällaiseen pikku tönöön myöskin ihan parin korttelin päähän.

Uutta naapuria oli vastaanottamassa kyseenalaisen näköistä sakkia (mm. yksi Lassin taannoisista vaimoehdokkaista :P). Lotta kuitenkin hätisti vieraat tiehensä ja riensi sisälle soittamaan.

Muistatteko Sepon? Lotta tapasi miehen ollessaan vielä teini, kierrellessään etsimässä miesehdokkaita (toivoen että hänestä tulisi perijä). He olivat pitäneet yhteyttä muutaman vuoden, ja olivat ystävystyneet keskenään.

Hetken miehen kanssa rupateltuaan Lotta äkkiä hiljeni, ja muiskautti nopeasti suukon Sepon huulille. Tämä ei tietty pistänyt vastaan kauniilta naiselta saamaansa huomiota :>

Sisälle päästyään Lotta alkoi varovaisen flirtin, ja Seppo oli entistä imarrellumpi. Lotta oli salaa ollut ihastunut tummaan mieheen teini-ikäisestä asti.

Pari päätti tanssahdella hitaita olohuoneessa, mutta taidon puutteesta johtuen Lotta astui Sepon varpaille :/ Mies kuitenkin vaan naurahti ja tanssi jatkui.

Tanssi jatkui hyvinkin läheisenä.. Nähtävästi Seppokin piti Lotasta enemmän kuin ystävänä ^^

Seuraavana aamuna Lotta pyysi Sepon jälleen kylään. Hän oli päättänyt rohkaista itsensä ja pyytää miestä muuttamaan luokseen. Kaikki varmaan arvaavat mikä oli vastaus? Kyllä tietenkin.

Linda (vielä tuolloin elossa) tuli käymään sinä iltana, ja Lotta esitteli Sepon tälle. "Hyvän miehen oot ittellesi saanut!" Linda supisi tytölleen, ja sai tämän punastumaan.

Tässä on Seppo vaatteiden ja hiustyylin vaihdon jälkeen. Ei itse asiassa yhtään hullumman näköinen miekkonen, huulet ehkä vähän isot mutta muuten varsin komea :)

Ensimmäisenä yhteisenä yönä pari nukkui lähekkäin toistensa lämmöstä nauttien.

Seppo osoittautui hyvin siistiksi simiksi: miehellä oli täydet siisteyspisteet :O Ihan hyvä, Lotalla niitä ei niin paljoa nimittäin ole.

Pihalle oli ilmestynyt lemmenlillutin, ja hetken huumassa sitä päädyttiin tietty testaamaan ;)

Tietotavoitteisena Seppo oli hyvin kiinnostunut tähtien tiirailusta. Hänen suuri toiveensa olisi päästä avaruusaluksen kyytiin, mutta ei taida kaappaus olla kovin todennäköistä tuolla pikku-kaukoputkella..

Lottakin päätti kosaista rakastaan aivan yllättäen.

Naimisiin menivät nämäkin kaksi ilman mitään suurempia juhlia.

Koska perheenlisäyksestä ei ollut vielä kuulunut, hankittiin perheeseen pikkuinen koiranpentu. Naaraspentu on nimeltään Niku.

Samana iltana saatiin tieto myös toisenlaisesta tulokkaasta. Lotta oli aina halunnut omia lapsia, hän oli ollut niin kateellinen Linnealle kun tämä oli tullut nuorena raskaaksi. Viimein hän saisi ihan oman pikku nyytin hoivattavaksi.

Myös Seppo oli hyvin lapsirakas kasvettuaan useita pikkusisaruksia hoitaen, eikä malttanut odottaa esikoisensa syntymää.

Keskivaiheilla raskautta Lotta kärsi pahoinvoinnista ja kivuista, jotka osoittautuivat ennenaikaisiksi supistuksiksi. Lotta yritti olla erityisen varovainen, ettei raskaus vaan päättyisi keskenmenoon.

Loppuraskaus sujui kuitenkin hyvin, ja synnytys alkoi eräänä aamupäivänä Sepon ollessa töissä.

Maailmaan putkahti suloinen suklaanruskea nyytti, jolla oli äitinsä vihreät silmät ja mustat hiukset. Tulokas nimettiin Sakuksi.

Myös Nikusta kasvoi aikuinen koira. Hui miten isot silmät :O

Seppo rakasti poikaansa suuresti, ja oli aina vapaaehtoisesti jäämässä hoitamaan tätä ettei vain tarvitsisi kutsua lastenhoitajaa. Lottakin jätti Sakun tietysti mieluummin isänsä hoiviin.

Saku taisi olla saamassa sisaruksen, Lotan pahoinvointi oli palannut. Ehkä tällä kertaa tulisi tyttö.

Ensin kuitenkin kasvoi Sakusta taapero, ja onpa poika isänsä näköinen. Suloinen :)

Seppo otti hoitaakseen tarvittavien taitojen opetuksen, ja Saku sanoikin ensimmäisenä sananaan 'isä'.

Toista raskautta oli kulunut vain pari kuukautta, kun Lotta heräsi viiltävään kipuun. Peloissaan hän soitti ambulanssin viemään hänet sairaalaan.

Lääkäri ei voinut tehdä enää mitään; Lotta oli saanut keskenmenon. Hän oli murtunut uutisesta, tätä hän oli pelännyt alusta asti kun Lindankin yksi raskaus oli aikoinaan mennyt kesken. Seppo lohdutti vaimoaan ollen tämän tukena kaikin mahdollisin tavoin, ja pikku hiljaa hän pääsi keskenmenon yli. Pari päätti kuitenkin että yksi lapsi riittäisi heille.

Tässä vielä Saku lapsena, ihan on isänsä näköinen poika ^^

Viimeisenä Lahja, joka sai tällaisen asunnon itselleen.
Lahjakin toivoi itselleen sydänkäpystä, ja päätti turvautua ennustajaeukon apuun.
Hän sai treffiseurakseen ihan mukiinmenevän näköisen punapäisen Anttonin.

Lahja alkoi melko nopeasti iskeä miestä, joka osoittautui aika ujoksi eikä oikein vastannut tämän flirttiin.

Syöpötellessään pari keskusteli niitä näitä, mutta jotenkin Lahja ei vain tuntenut saavansa yhteyttä mieheen. Treffit olivat vain menettelevät, eikä Anttonista kuulunut niiden jälkeen mitään.

Lahja päätti yrittää onneaan ennustajaeukon kanssa uudestaan, ja tällä kertaa hän päätyi treffeille harmaantuneen kokin kanssa. He eivät tulleet juttuun ollenkaan, eikä mies sitä paitsi pitänyt uhkeista naisista :/

Lahja päätti jättää miehenmetsästyksen tuonnemmaksi ja hankki kaverikseen pikkuisen valkean urospennun jonkanimeäennytmuista.

Siinä pienet katsaukset. Lahjalla en vain jaksanut pelata enempää kun miestä ei alkanut löytyä.. Ensi kerralla palataan legacy-perheeseen, jossa alkaakin olla pian aika valita viimeinen perijä. Kommentteja taas toivoisin :)

39. Äkkipikaisuus ei kannata

2008-10-08T11:40:00.005+02:00

Lassi jännitti kovasti Anitalle kertomista, mutta tämä otti raskausuutiset yllättävän hyvin. "Kerrankin minun ei tarvitse kärsiä pahoinvoinnista!" Anita naurahti ja halasi miestään.

Kaksosten hoito jäi nyt enemmän Anitalle, mutta ei hän valittanut - kyllä hän muisti itsekin miten oli raskauksien aikaan ollut väsynyt ja ymmärsi antaa Lassille tarpeeksi lepoaikaa.

Onneksi oli myös Linda, jolla olikin rutkasti aikaa opettaa tarvittavia taitoja kaksosille ollessaan jo eläkkeellä.

Tämän kuvan tarkoitus on lähinnä esitellä Anitan uutta tyyliä ja sitä, että oudot harmaat silmät ovat kadonneet! Sekä Anita että Linda ovat saaneet siniset silmänsä takaisin :)

Myös Lindan lähdön aika koitti yllättäen.. Hän ei olisi tahtonut jättää rakkaita lapsenlapsiaan, mutta toisaalta halusi jo nähdä aviomiehensä pitkästä aikaa.
Lindan lähtöä todisti vain Aamu, joka puhkesi kyyneliin menetettyään isoäitinsä.
Myös Lassi vuodatti kyyneliä äitinsä poismenon takia, olihan hän erityisen itkuherkkä jo raskaudenkin takia. Hän pyyhi kuitenkin kyyneleet nopeasti Anitan tullessa huoneeseen, ei miehen sovi näyttää heikkoutta vaimon edessä.
Elämä kuitenkin jatkuu. Lapset olivat alkaneet toivoa pikkuisia koiranpentuja taloon, ja oli Lassin tehtävä suostutella koirat.

Pian koppi heiluikin lupaavasti.. ;)
Lassin synnytys alkoi lähentyä, ja mies oli kieltämättä hieman peloissaan; miten hän selviäisi siitä kivusta? Onhan Anitakin selvinnyt kolmesta synnytyksestä, kyllä minäkin yhden lapsen saatan maailmaan!
Voi että olen ihastunut Aukustiin! Vaikkei pojalla ole erikoisia silmiä tai muutakaan, on hän varmaan suloisin taapero tässä suvussa ^^

Annia ei paljon ole taaperoaikana näkynyt, mutta kyllä tyttö elossa on! Vielä viimeiset opetukset mahtimaidon avustuksella..

..ja sitten kasvamaan. Todistamassa karismapupu ja Anitan koivet :D

Aukusti pysyi edelleen suloisena :) On kyllä suosikkini perijäksi..

Annikin on hyvin nätti tyttö, hänestä pidän myös koska on ainut äitinsä siniset silmät perinyt lapsi.

Isovanhempien huoneena ennen toiminut muunnettiin kaksosten sopeksi, ei tarvinnut uutta huonetta alkaa rakentaa.

Yhtenä aamuyönä Lassi heräsi kovaan kipuun vatsassaan, synnytys oli koittanut. "Aaahh, en enää ikinä vähättele mitään mitä naiset joutuvat kokemaan!"

Muutaman voimakkaan ponnistuksen jälkeen Lassi sai syliinsä tyttövauvan.. Joka ei kyllä näytä alienilta laisinkaan o.O (johtunee siitä, että vielä tuolla hetkellä minulla oli ladatut, normaali-ihoiset hedelmöitysteknikot). Lassi oli ihmeissään kun tyttö näyttikin perimiltään täysin häneltä eikä omannut vihreää ihoakaan. "Nimeän sinut Anuksi", hän sanoi shokista selvittyään, ja halasi tulokasta hellästi.

Synnytystä seurannut Anita oli vielä Lassia järkyttyneempi: miten lapsi voi näyttää noin ihmismäiseltä? Tuolla hetkellä Anita unohti jopa ufokaappauksen jota oli itse seurannut, kun viha kasvoi hänen sisällään. Oliko Lassi pettänyt häntä?

Anita odotti, että Lassi oli saanut Anun nukkumaan ja otti tämän sitten puhutteluun. "Onko sinulla mahdollisesti jotain kerrottavaa? Eihän tuo ole alienia nähnytkään! Oletko sinä pettänyt minua?!"

"Älä nyt hulluja puhu", Lassi tuhahti ärtyneesti. "Miten muuten mies muka voi olla raskaana kuin kaappauksen jäljiltä? Olin yllättynyt itsekin kun tyttö olikin aivan minun näköiseni, mutta olen lukenut artikkelin että se on mahdollista --"

Anita oli niin kiihdyksissään, ettei jaksanut kuunnella enempää vaan marssi ulos huoneesta.

Lassin mentyä töihin Anita alkoi pohtia asiaa, ja tajusi miten tyhmästi oli käyttäytynyt. Eihän Lassi mitenkään olisi voinut olla raskaana muuten kuin kaappauksen jäljiltä, ja olihan hän itse ollut todistamassa tuota tapahtumaa.

Viereisestä huoneesta kuului itkua, ja Anita riensi huoneeseen. Vaihdettuaan Anun vaipat hän katseli mietteliäästi vauvan silmiin. Et sinä mikään paha ole.. Vaikket biologinen tyttäreni olekaan, kyllä lapsi tarvitsee äidin.

Iltapäivällä Anita meni ulos miestään vastaan tämän tullessa töistä.

Lassi katsoi hetken varuillaan lähestyvää Anitaa, joka kuitenkin hymyili lempeästi. "Anteeksi, että olin niin äkkipikainen.. En ajatellut yhtään. Annathan anteeksi?" Lassi huokaisi helpottuneena ja nyökkäsi.

Samuli oli palannut kummittelemaan, ja poloinen Aurora sai kärsiä säikyttelystä useampaan otteeseen.. Kummituksia ei olekaan ollut aikoihin kun hautakivet ovat olleet vaan Lassin repussa.

Ei mennyt montaakaan viikkoa, kun Sakura alkoi puolestaan synnyttää.

Jälleen vain yksi pentu, tämäkin valkoinen. Narttupentu sai nimekseen Suki.

Kaikki oli taas hyvin näiden kahden välillä, taannoinen riita oli mennyttä ja pari käyttäytyi kuin seurustelunsa alkuaikoina saaden isommat lapset nolostumaan kuhertelullaan.

Anita oli myös ottanut äidin roolin Anun elämässä. Vaikka tyttö ei häntä muistuttanutkaan, olivat äidin vaistot niin vahvana naisessa ettei hän voinut jättää tytön hoitoa pelkästään Lassin kontolle.

Lassi suosi ajoittain ainoaa poikaansa, jolla olikin välillä hieman ulkopuolinen olo tyttöjen keskellä.

Lassi hankkikin pojalleen kaveriksi Piki-mamsterin. Muutkin perheenjäsenet olivat kyllä innoissaan tulokkaasta, ja koko ajan oli joku leikittämässä karvakerää.

Aukusti menestyi myös koulussa mainiosti. "Kato isi, sain kympin!" "Juujuu, älähän häiritse poika kun isä kylpee.."

Pian juhlittiin kaksoissyntymäpäiviä, oli koittanut aika Auroran ja kuopus-Anun kasvaa seuraavaan ikävaiheeseen.

Anusta tuli näin suloinen tyttö :) Luonteeltaan hän on hyvin siisti, toimelias ja leikkisä mutta melko ujo ja mariseva.

Aurora on puolestaan melko lailla Aamun näköinen. Kaunis, huolestuneesta ilmeestään huolimatta. Arpa soi tytölle mammonatavoitteen, hän toivoo kohoavansa vielä sairaalauran huipulle. Auroraa kiehtovat vampyyrit ja ruskeahiuksiset simit, harmaantuneet hiukset ovat puolestaan ehdoton ei.

Jälleen oli aika opetusten, pottaopetus ei ainakaan kuulunut Lassin lempipuuhiin :D

Tyttö on kyllä suloinen nukkuessaan.. ^^

Mutta ei yhtä suloinen kun joutuu istumaan liian kauan ilman ruokaa kiitos lastenhoitajan. Mariseva luonne paistaa tällöin selvästi läpi.

Aamun tavoitepisteet olivat olleet jo jonkin aikaa punaisen puolella, ja tyttö päätti päättää päivänsä iskemällä päänsä jääkaapin oven läpi.. No ei x)

Anita rakasti Anua jo aivan kuin omaa tytärtään, ja muiden lapsien ollessa jo isompia leikitti ja helli tyttöä minkä ehti.

Sukista kasvoi hyvin erinäköinen kuin vanhemmistaan. Outoa että tuli tuollainen paksu kaula :O

Aamu oli jo pidempään halunnut seuraa itselleen, ja päätti pyytää apua ennustajaeukolta. Eiköhän 5000 simoleonilla saada sopiva yksilö!

Taivaasta tipahti punahiuksinen miekkonen, joka esitteli itsensä Sepoksi. Kaveri on oikeastaan aika söpö :)

Aamu tulikin Sepon kanssa juttuun mainiosti, heillä oli paljon samoja kiinnostuksenkohteita ikäerosta huolimatta.

Pari päätti lähteä lounaalle Stadin Kirotut koneet-kahvilaan.

Odotellessaan ruokaa pari kävi keskustelua kaikesta maan ja taivaan välillä. Eniten Aamu kunnioitti miehessä sitä, ettei tämä arvostellut häntä iän perusteella missään vaiheessa.
Pieneen flirttiinkin Aamu uskaltautui, ja tunsi ihastuksen kasvavan sisällään miestä kohtaan.

Aika tylsä osa ja tekstit tökkii, anteeksi :/ Seuraavalla kerralla kurkistetaan sitten Linnean, Lotan sekä Lahjan elämään.

38. Kasvua ja kaappaus

2008-10-02T09:41:00.008+02:00

Päivittelen nyt melko nopsaa tahtia kun ollaan näin loppusuoralla, aloitan sitten uuden tarinan jahka saan Romppaset 10. sukupolveen :)

"Katsohan tytärtäsi," Anita sanoi ojentaen vastasyntyneen Auroran Lassille. Lassi hymyili hellästi tulokkaalle. "Meillä on kaksi kaunista tyttöä.."

Viime osassa lapseksi kasvanut Aamu sai soman pikku huoneen yläkerrasta, pitäähän kouluikäisellä olla jo hieman yksityisyyttä.

Mutta kukas onkaan tämä kaunis nuori nainen? Aivan, Lahja oli saavuttanut viimein aikuisuuden ja lähti myös taholleen aloittamaan omaa elämäänsä. Hänen, sekä aiemmin pois muuttaneiden Linnean ja Lotan elämään kurkkaamme vähän myöhemmin.

Aamu osoittautui hyvin ahkeraksi pikku tytöksi, joka auttoi mielellään äitiään pienissä kotiaskareissa. Hänestä tulee varmasti loistava perheenäiti vanhempana :)

Aamuyön pimeydessä koitti Ninnin synnytys. Montakohan pentua perheeseen suotaisiin? Yksi vain, mutta sitäkin suloisempi. Valkea urospentu nimettiin Pepiksi.
Vaikka Lassi oli ollut naimisissa Anitan kanssa jo muutaman vuoden, järkyttyi hän silti aina välillä vaimonsa avoimuudesta. Luulisi kyllä miehen jo tottuneen näkemään nainen eevan asussa :P
Työtäkään ei sovi unohtaa perhe-elämän keskellä. Lassi tankkasi tarvittavia mekaniikkatietoja vaikka öisin, syöttäen aina välillä pienen Auroran ja palaten jälleen kirjan pariin.
Anita rakasti tyttöjään suuresti. Hän oli toivonut suurperhettä teini-ikäisestä asti, ja pikku hiljaa unelma alkoi toteutua. Lassin elämäntoiveeseen tarvittavat kuusi lastakaan eivät tuntuneet kovin kaukaiselta ajatukselta.
Myös Linda oli onnellinen lapsenlapsistaan, mutta ajoittain töiden ja lastenhoidon yhteensovitus oli yli seitsenkymppiselle liikaa ja henkisiltä romahduksilta ei voinut välttyä.
Rauhallisen vauva-ajan jälkeen koitti Auroran aika kasvaa piirun verran isommaksi.
Näin suloinen tyttö sieltä kuoriutui ^^ Luonne on täysin sama kuin Aamulla, myös Aurora on hyvin siisti, toimelias ja leikkisä.
Lassi ei pistänyt pahakseen, että Linda kömpi välillä poikansa viereen nukkumaan. Yläkerrassa oli varsin hiljaista Samulin lähdettyä, ja Linda nukkui paremmin kuunnellessaan toisen rauhallista hengitystä.
Perheen kolmas lapsi ilmoitteli pian tulostaan, ja raskaus olikin jo luultua pidemmällä. "Miten en ole huomannut aikaisemmin.."
Pikkuinen Pepi oli erityisesti Auroran suosiossa, tyttö kaappasi pennun syliinsä aina kun mahdollista eikä olisi millään tahtonut päästää irti.
Vanhuuspäivillään Linda oli löytänyt uuden harrastuksen: naapureiden tiirailun päiväsaikaan. Viereisten talojen tapahtumat kiinnostivat naista kovasti, eikä hän voinut olla juoruilematta niistä myös muille perheenjäsenille.
Jotkut naapurit huomasivat tirkistelijän, eivätkä olleet asiasta yhtään mielissään. Linda lannistui uhitteluista hetkeksi, mutta palasi lopulta taas paheensa pariin.
Välillä oli uhrattava aikaa myös lastenhoitoon, eikä pottailuopetus ollut ilmeestä päätellen Lindan lempipuuhaa :P (ihmettelen muuten suuresti; Lindalla oli ennen kauniin siniset silmät, mutta nyt ne on tuollaiset harmaat :O Enkä ole poistanut mitään ladattavia aikoihin.. Anitalle käynyt samoin :/)
Naimisissa olon lisäksi Lassi ja Anita olivat toistensa parhaita ystäviä, kummankaan ei tarvinnut salata toiselta mitään ja he pystyivät olemaan täysin luonnollisesti toistensa seurassa. Toivottavasti tilanne ei muutu tulevaisuudessakaan.
Linda teki lopulta lopullisen päätöksen ja jäi eläkkeelle töistään. Nyt ei tarvitsisi missään vaiheessa turvautua lastenhoitajaan, ja vanhemmatkin saisivat nukkua yönsä kun Linda hoitaisi kehdosta nostelut ja syötöt.

Myös opetuksia suoritettiin öisin, eipä ollut muita perheenjäseniä kävelemään opettelevan Auroran kulkuväylällä.

Linda oli juuri saanut opetushetken päätteeksi Auroran nukkumaan, kun viereisestä huoneesta kuului huuto. Anitan synnytys oli käynnistynyt! "Ihan rauhassa vaan, olet jo vanha tekijä!" Linda kannusti miniäänsä, vaikka oli itsekin hyvin jännittynyt. Lassi oli jälleen ehtinyt lähteä töihin.

Hetken ponnistelun jälkeen Anita piteli käsissään ensimmäistä poikaansa. Tulokkaalla oli isänsä vihreät silmät, äitinsä iho ja mustat hiukset - kuten sisarillaankin.

Linda oli jo ehtinyt viereiseen lastenhuoneeseen, kun Anita riensi tämän luo ja ojensi vastasyntyneen hänelle. "Luulen, että tämä ei ole vielä ohi.."

Seurasi lisää ponnistusta, ja Anita saattoi maailmaan vielä toisen vauvan. Kaksoset! Toinen tulokas oli tyttö, muuten samoin perimin mutta silmät ovat äidiltä (ne oudot harmaat..). Poikavauva sai nimekseen Aukusti, tyttö nimettiin puolestaan Anniksi. Nyt riittääkin talossa vilinää: vanhus, kaksi aikuista, lapsi, taapero, kaksi vauvaa ja vielä kolme koiraa :D

Myös Pepistä kasvoi komea aikuinen koira. Väritys on enimmäkseen isä-Retulta.

Lastenhuonetta laajennettiin hieman, ja sisustus muuttui täysin. Vihreän ja ruskean sävyt sopivat molemmille sukupuolille.

Anita oli Lassia vastassa tämän tullessa töistä, ja kertoi heti ilouutiset miehelleen. Halattuaan vaimoaan Lassi riensi jännittyneenä lastenhuoneeseen tervehtimään tulokkaita. Neljä lasta.. Ja näin nuorena!

Koirat olivat rakkaita koko perheelle, mutta koostaan huolimatta alkoi talo tuntua ahtaalta..

..joten Retu sekä Ninni päätettiin luovuttaa löytäeläinkeskukseen. Pepille hankittaisiin kyllä seuraa heti kun mahdollista.

Tilannetta helpotti myös huomattavasti, kun koitti Auroran aika kasvaa lapseksi. Tyttöä olisi väsyttänyt hirveästi, mutta äidin hurraahuudot saivat hänet lopulta kasvamaan..

Aivan yhtä kaunis kuin siskonsakin :) Vaikeaa tulee olemaan perijän valinnassa kun kaikki ovat niin suloisia!

Auroralle sisustettiin varsin pinkihtävä huone yläkertaan.

Anita ei jaksanut pitkään odottaa, ja osti Pepille kumppaniksi vaaleasävyisen siperianhuskyn Sakuran.

Vanhemmat saivat aikaa toisilleen, kun kaikki lapset oli peitelty nukkumaan ja Lindakin oli vetäytynyt huoneeseensa. "Suurperhettähän sinä toivoit.. Ja sen myös sait." Lassi sanoi hiljaa. Anita nyökkäsi hymyillen ja painoi päänsä miehensä olkapäälle onnellisesti huokaisten.

Aika ajoin pieni huolen häivähdys käväisi Anitan mielessä. Jaksaisivatko he elättää neljä lasta ja kaksi koiraa? Olihan Linda vielä apuna, mutta vanhus ei välttämättä eläisi enää montaa vuotta, kuka sitten pitäisi huolta pienimmistä heidän ollessa töissä..

Unohtaakseen huolensa Anita kävi hieman tuulettumassa kaupungilla, puistossa kävellen tai sovittaen mitä kauneimpia juhla-asuja läheisissä putiikeissa.

Tarttui reissuilta jotain mukaankin, lähinnä kuitenkin uusia vaatteita lapsille.

"Syöhän reippaasti pikkuinen, että jaksat illalla kasvaa."

(Ikkunabongailua :)) Totta tosiaan illalla juhlittiin kaksosten kasvua taaperoiksi. Anitan kimppakyyti oli juuri saapunut pihaan, mutta hän tahtoi välttämättä katsoa pienoistensa varttumisen ennen töihin lähtöä.

Anni on oikeastaan siskojensa kopio, mutta suloinen joka tapauksessa. Tyttö on perheen lapsista ainut, jonka luonne hieman eroaa muista: siisteyttä on hieman vähemmän, ja Anni on myös muita vakavampi.

Aukustista tuli aivan hurmaava pikkumies <3

Linda kärsi aika ajoin kiusallisista pidätysvaikeuksista, lähenihän hän jo kahdeksankymmenen vuoden ikää. Onneksi kukaan ei nähnyt, hän ajatteli ja hipsi vaivihkaa kylpyyn.

Lassi oli rauhassa tiirailemassa tähtiä eräänä iltana, kun yht'äkkiä alkoi kuulla outoa huminaa yläpuoleltaan. Samassa outo voima alkoi kiskoa miestä ylöspäin. Lassi piteli hädissään kiinni teleskoopista, mutta voima oli hänelle liian vahva ja hänen otteensa kirposi. Säde veti hänet avaruusaluksen sisään, joka oli tiessään yhtä nopeasti kuin oli ilmestynytkin.

Lassin avunhuudot olivat saaneet paikalle muut perheenjäsenet. Anita oli järkyttynyt, näkisikö hän miestään enää?

Muutamaa tuntia myöhemmin ulkoa kuului jälleen huminaa ja tömäys, kun avaruusoliot palauttivat Lassin vähemmän hellävaraisesti.

"Auts, se sattui.." Noustuaan ylös Lassi vilkaisi taakseen ja meni kalpeaksi kuin lakana. Se ei ollutkaan unta, hänet oli oikeasti kaapattu avaruusalukseen!

Useana yönä tapauksen jälkeen Lassi kärsi sekavista painajaisista, joissa häntä kidutettiin ja häneltä kyseltiin kysymyksiä joihin hän ei osannut vastata. Anita oli huolissaan miehestään, muttei oikein osannut tehdä muuta kuin olla tämän tukena.

Perheen esikoinen Aamu oli jo ehtinyt tavoittaa teini-iän, ja on kyllä kaunis tyttö :) Arpa soi Aamulle perhetavoitteen, elämäntoive on sama kuin isällään. Aamua kiehtovat vampyyrit ja simit jotka käyttävät alusvaatteita, brunetet eivät ole tytön mieleen.

Taannoinen kaappaus oli jo lähes poistunut Lassin mielestä, kun hän eräänä iltana tunsi oudon tunteen vatsassaan. Ja pumps - maha kasvoi. "M-mitä, olenko minä.. Raskaana?" Perhe taisikin saada pysyvän muiston Lassin avaruudenvierailusta.

Tämmöistä tällä kertaa. Tottuuko Lassi ajatukseen, että seuraava lapsi syntyykin hänen vatsastaan? Miten Anita ottaa asian? Sen näette kun jatkatte seuraamista. Saa heittää myös kommentilla ^^

37. Lisääntymistä

2008-09-28T09:13:00.003+02:00

Uusi osa taas pienen tauon jälkeen :)

Ahkeroinnista oli ollut hyötyä, ja Lassi oli ylentynyt armeijaurallaan jo alikersantiksi. Nyt vaan äkkiä vaatteidenvaihtoon, nimittäin..

..on aika juhlia häitä! Vieraita saapuikin yllättävän monta, joukossaan tietysti Lassin isosiskot Linnea ja Lotta.
Seremonia alkoi valoilla, jotka pari oli itse kirjoittanut. Se oli kaunista kuunneltavaa, ja monet vieraat herkistyivät kyyneliin asti.

Sitten vaihdettiin sormukset..

..ja ensimmäinen suudelma avioparina. Anita on nyt virallisesti Romppanen :)

Illan hämärryttyä siirryttiin sisätiloihin, ja onnentoivotusten jälkeen nautittiin herkullista hääkakkua.

Juhlat onnistuivat loistavasti, ja limusiini kaartoi pihaan viedäkseen vastanaineet pienelle lemmenlomalle. Lassi tahtoi välttämättä istua vaimonsa sylissä.. :D

Palattuaan kotiin nuoret rakastavaiset nauttivat toistensa seurasta porealtaassa muiden mentyä jo nukkumaan

Nukkumaanmenon sijaan Lassi päätyi harjoittamaan kuntoaan nyrkkeilemällä. Hieman vaihtelua ainaiseen kuntolaitteella rehkimiseen.

Aamun juuri valjettua Anita sai huomata ilouutisen: hänen ja Lassin esikoinen oli hyvää vauhtia kasvamassa hänen vatsassaan. Täytyy kertoa Lassille!

Vaihdettuaan päälleen jotain mukavampaa Anita riensi edelleen nyrkkeilysäkkiä hakkaavan miehensä luo. Kuultuaan uutisen perheenlisäyksestä Lassi veti vaimonsa hellään halaukseen. "Minusta tulee isä!"

Lassi otti isän roolin vakavasti jo raskauden aikana hoivaamalla tulevaa äitiä hieromalla, valmistamalla herkullisia aterioita ja ottamalla vastuun kaikkein rankimmista kotitöistä.

Lassi myös uudisti parin makuuhuoneen uusilla huonekaluilla. Kelpaisi minullekin! ^^

Tässä taloudessa oli varsinainen harvinaisuus että koko perhe oli yhtäaikaa syömässä, mutta aina silloin tällöin joku (yleensä Linda) sai kerättyä kaikki samaan aikaan ruokapöytään

Linda on kyllä erityisen hyvin säilynyt vanhus, varmaan kauneimpia joita pelissäni on ollut :)

Nauttiessaan yöpalaa Anita odotti lähestyvää synnytystä jännityksen ja ilon sekaisin tuntein. Miten synnytys onnistuisi? Koskisiko se paljon? Salaa Anita myös toivoi, että tulokas olisi tyttö.

Vastaukset kysymyksiinsä Anita saisi pikemmin kuin uskoikaan, synnytys nimittäin käynnistyi seuraavana aamuna. "Aah, tämä koskee niin.. Miksi Lassi ei voi olla täällä?" Vain kotiapulainen kuuli Anitan tuskanhuudot, kun lapsi pyrki maailmaan..

Loputtomalta tuntuneen synnytyksen jälkeen Anita katseli onnellisesti hymyillen esikoistyttönsä silmiin. Vihreät silmät ovat perua isältä, mustat hiukset ja iho puolestaan äidiltä. "Taidan ristiä sinut.. Aamuksi."

Aamu sai suloisen pikku huoneen aivan vanhempien huoneen viereen.

Anita oli soittanut Lassin työpaikalle ja pyytänyt kertomaan, että tästä oli tullut pienen tytön isä. Töistä päästyään Lassi riensi oitis uuteen lastenhuoneeseen ja nosti tulokkaan kehdosta. "Terve pikkuinen.. Olen isäsi. Toivottavasti sinusta tulee yhtä kaunis kuin äidistäsi."

Talon ohi käveli näin kaunis nainen, mahdollista vaimoainesta.. Jos perijä on siis poika. Ajattelin näin yhdeksännen sukupolven kunniaksi antaa teidän lukioiden äänestää perijää sitten kun se on ajankohtaista :P

Lassi hoiti mielellään yösyötöt ja vaipanvaihdot antaen Anitan nukkua tarvittavat yöunet, että tämä jaksaisi hoitaa Aamua päivät hänen ollessa töissä.

Lahja on jäänyt hieman taka-alalle, eikö? Kanikamukin tuli tervehtimään tyttöä, ja muut talon asukkaat katsoivat oudoksuen tämän jutellessa seinälle :D

Samulikin jaksoi yhä ahkeroida töissä, ja maksimoi myös karismansa.

Kelpo ukkina hän hoiti myös Aamua aina kun töiltään ja harrastuksiltaan ehti.

Anita oli taas palannut töihin, ja palattuaan eräänä iltana oli Lassi häntä vastassa. Lassi suuteli vaimonsa kättä hymyillen."Oletpa erityisen kaunis tänään," hän sanoi matalalla äänellä ja johdatteli Anitan sisään.

Ja tähänhän sitä päädyttiin ;)

Linda rakasti pikkuista Aamua, hän oli iloinen saadessaan taas jonkun jota hoivata nyt kun omat lapset olivat jo isoja.

Tuttu mutta aina yhtä epämiellyttävä aamupahoinvointi alkoi pian kiusata Anitaa. Pitänee varata aika lääkärille, että saan varmuuden raskaudesta..

Huono olo kaikkosi Anitan mielestä, kun oli aika juhlia Aamun syntymäpäiviä. Ylpeä ukki sai kunnian auttaa kynttilöiden puhalluksessa.

Todella suloinen tyttö sieltä kuoriutuikin ^^ Aamu on melko mariseva luonne, mutta hyvin siisti ja toimelias.

Kiltisti tyttö ainakin istui syöttötuolissaan ja pisteli puuronsa ilman suurempia vastalauseita.

Lääkäri oli vahvistanut, että Anita tosiaan odotti toista lastaan, ja olipa vatsakin ehtinyt jo kasvaa hieman. Lassi oli melkeinpä vaimoaan innokkaampi tulokkaasta, olihan hänen hartain toiveensa nähdä kuuden lapsensa menevän naimisiin. Katsoo nyt sitten tuleeko ihan kuutta kuitenkaan :D

Perheen koiratkin olivat viimein tutustuneet toisiinsa paremmin, ja päästiin pentujenhankintaan.

Opetusten aika koitti myös Aamulle. Tyttö oli ensin hyvin vastahakoinen avaamaan suutansa, mutta alkoi lopulta päästellä muutamia sanoja, ensimmäisenään tuttipullo.

Anita hoiti opetukset, Lassi puolestaan huvipuolen. Hän oli alituiseen kutittelemassa ja leikittämässä tyttöään :)

Samulin äkillinen kuolema tuli yllätyksenä minullekin, näytti että hänellä olisi ollut vielä päiviä jäljellä..

Linda murtui täysin tajuttuaan tapahtuneen. Hänen elämänsä rakkaus oli poissa..

Iloa surun keskelle toivat Aamun toiset synttärit. Säilyykö tyttö kauniina?

Säilyi todellakin, paljon on äitinsä näköä ^^

Aikomuksenaan painua suihkun kautta pehkuihin Anita pysähtyikin yht'äkkiä tuntiessaan vatsassaan tuttua kipua. Toinen lapsi tahtoi maailmaan, eikä se tuntunut yhtään edellistä helpommalta.

Kivusta huolimatta synnytys eteni sutjakasti, ja ei aikaakaan kun Anita sai syliinsä toisen tyttönsä. Tulokkaalla on samat perimät kuin isosiskollaankin. "Pieni Aurorani.."

Siinäpä se osa. Aika paljon lyhyitä kuvatekstejä, pyydän anteeksi sitä.. Kommenteista tulen iloiseksi ^^

36. Onnen päivä

2008-09-03T19:01:00.008+02:00

(Kuvat on sitten jälleen laitettu etukäteen, siksi ko. päivämäärä)

Valmistuttuaan Lassi päätti siirtyä työmaailmaan, ja mieluinen paikka löytyi armeija-alalta.

Ensimmäinen työpäivä alkoi kuudelta aamulla, mutta onneksi Lassilla ei ollut koskaan ollut vaikeuksia herätä aikaisinkin.

Aamun valjettua kasvoi Ninnistä varsin suloinen aikuinen koira :)
Lassi palasi ensimmäisen työpäivänsä jälkeen leveästi hymyillen, vaikka ylennystä ei ollut vielä tullut. Mutta milloinpa positiivisesta asenteesta olisi haittaakaan ollut ^^
Samana iltana juhlistettiin kuopus-Lahjan kasvua teini-iän tuskaan. Myös Linnea oli kutsuttu juhliin, Lotta ei ollut työkiireiden takia päässyt mutta lähetti lämpimät onnittelut pikkusiskolleen.
Kaunis tyttö :) Lahja tahtoi jotain hieman erilaisempaa kuin luonnollisenvaaleat hiuksensa, ja värjäsi ne kuparinvivahtaviksi. Tavoitteekseen tyttö sai suosion, mieltymyksinään alusvaatteiset, meikkaavat simit ja inhokkinaan muokatut hiukset.
Lapsuudenaikainen huone muunnettiin paremmin teini-ikäiselle sopivaksi.
Jos joku luulee että rakkaus ja intohimo katoavat vanhuusiässä, ei se ainakaan päde näihin kahteen. Samuli ja Linda ovat edelleen kuin vastarakastuneita.
Työ oli myös tärkeää molemmille, Linda puttaili mielellään etupihan golf-radalla kasvattaen samalla karismaansa.

Samuli toi pitkästä aikaa mukanaan ylennyksen, nykyisin hän on jo valmentaja.

Ninnille oli hankittu kaveriksi Retu-niminen siperianhusky. Valitettavasti koirien suhde ei näyttänyt alkavan hyvin..

Retu voitti itseään pienikokoisemman Ninnin helposti.

Kiitos tuon tappelun Ninni karkasi kotoa :/ Samuli jätti heti ilmoituksen, toivottavasti se löytyisi pian.

Lahja järkyttyi että perheen rakas lemmikki oli karannut, josta johtuen hänen valmistamansa valmisateria syttyi tuleen. Ruoholaakson palokunta on onneksi ripeäliikkeistä sorttia, eikä pahempia vahinkoja ehtinyt sattua.

Yöllä tapeltiin jälleen, mutta tällä kertaa Retu tyytyi haukkumaan vieressä. Ohi kulkenut pikkukoira oli hyökännyt suden kimppuun, ja kuin ihmeen kaupalla myös voitti tappelun!

Lassi oli viimein uskaltautunut pyytämään Anitan kylään. Lassi yllättyi suuresti kun Anita yht'äkkiä otti kiinni hänen käsistään ja hymyili lämpimästi.

Lassi tunsi jo näin lyhyen tuntemisen jälkeen ihastuneensa naiseen korviaan myöten.

Anita jäi myös illalliselle, ja Lindakin sai tutustua tähän paremmin. Linda hymyili tietävästi kun näki Lassin jäävän useamman kerran tuijottamaan naista ihastuneesti, ja ryhtyi itsekin jo haaveilemaan lapsenlapsista.

Muiden lähdettyä ruokapöydästä Anita hiveli hellästi Lassin kättä hymyillen valloittavaa hymyään. Hän tunsi outoa yhteyttä tähän poikaan, joka oli vasta teini. Hän huomasi toivovansa, että heidän suhteestaan tulisi enemmänkin kuin ystävyyttä.

Anitan lähdettyä kotiin Lassi painui onnellisena pehkuihin unelmoiden muutaman päivän päästä koittavista syntymäpäivistään.

Ei mennyt montaakaan päivää kun Lassi toi töistä ensimmäisen ylennyksensä.

Vanhukset viettivät kahdenkeskistä aikaa aina kun mahdollista. Suloisia ovat :)

Lahjakin tahtoi hieman lisäansiota opiskelun ohella, ja aloitti työt ravintolauralla.

Naapurinpoika oli löytänyt Ninnin ja toi sen takaisin kotiin. Ninni puolestaan oli harmissaan, ettei saanut nauttia vapaudestaan pidempään - kiitos Samulin.

Molemmille koirille laitettiin kaulapannat, että ne olisi helpompi löytää jos karkaisivat vastaisuudessa.

Lassin syntymäpäivä koitti viimein, ja töistä päästyään hän kutsui juhlistamaan - kenenkäs muun kuin ihastuksensa Anitan.

Lassi otti naisen vastaan hymyillen, ja myös Anita oli salaa odottanut tätä päivää; pian he voisivat olla yhdessä virallisesti.

Lassi puhalsi kynttilät malttamattomana toivoen, että Anita pitäisi hänestä aikuisena.

Lassi ei ehtinyt vaihtamaan edes vaatteita, kun Anita alkoi flirttailla hänelle :P Siitä ei ainakaan taida olla epäilystä tykkääkö nainen hänestä.

Lassi kävi nopeasti vaihtamassa vaatteet ja luoksi sitten ulos karanneen Anitan kiinni. Katseltuaan hetken toisiaan silmiin pari jakoi hellän ensisuudelman, ja hetkeä myöhemmin Anita muutti Romppasille.

Muodonmuutos toi naisen kauniit piirteet vielä paremmin esille. Anita on myös perhetavoitteinen, ja unelmoi kultavuosipäivän vietosta rakastamansa miehen kanssa. Luonteeltaan hän on hieman ujo, keskiverto-siisti ja toimelias. Anitaa ei haittaa vaikka mies ei olisi mallinmitoissa ja hajuveden tuoksua hän rakastaa, alusvaatteisillaan liikaa viihtyviä simejä hän puolestaan katso oudoksuen.

Onnellinen nuoripari vetäytyi yläkerran terassille nauttimaan kauniista tähtitaivaasta ja toistensa seurasta.

Meno kävi kuitenkin pian kiihkeämmäksi, ja Lassi ehdotti josko he siirtyisivät makuuhuoneen puolelle. Anita nyökkäsi hymyillen, ja he hiipivät alakertaan varoen herättämästä muita.

Lassi otti Anitan hellästi viereensä, suuteli tätä ja kysyi vielä: "Oletko varma tästä?" Anita alkoi napittaa hänen paitaansa auki, "En voisi olla varmempi." Muuta ei enää sanottu, vaan pari tyytyi nauttimaan toisistaan muulla tavoin.

Pari nukahti viimein vierekkäin ja onnellisina toistensa läheisyydestä.

Aamulla herättyään Anita suunnisti tietokoneelle ja avasi avoimien työpaikkojen palstan. Hän oli aina pitänyt ruuanlaitosta, ja hakeutui ravintola-alalle. Ensimmäinen työvuoro alkaisikin jo parin tunnin päästä, eikä hänen tarvitsisi odottaa Lassia toimettomana kotona.

Samulin yksi intohimo oli grillaus, hodareiden lisäksi syntyivät leikiten myös herkulliset pihvit ja grillatut kasvikset.

Anita palasi pian ensimmäisen työpäivänsä jälkeen kotiin. Lassi oli häntä vastassa, ja tervehti Anitaa tulisella suudelmalla. Irtauduttuaan tästä Lassi hymyili viekkaasti, "Olen tässä miettinyt.."

Ihan yllättäen hän polvistui Anitan eteen ja kaivoi taskustaan rasian. Anitan hengitys salpautui. "..että tekisitkö minusta maailman onnellisimman miehen ja tulisit vaimokseni?" Anita ei epäröinyt hetkeäkään, "Voi kyllä, tietysti tulen!" Lassi pujotti sormuksen tämän nimettömään ja syleili tuoretta kihlattuaan.

"Äläkä epäröi kysyä ihan mitä tahansa, pidän huolen siitä että saat kauneimman hääpuvun ja mistä ikinä oletkaan toivonut," Lassi sanoi hiljaa, ja onnen kyyneleet kihosivat Anitan silmiin. Hän ei olisi voinut toivoakaan parempaa miestä itselleen.

Kihlausta ja tulevia häitä juhlistettiin porealtaassa.. ;)

Toivoisin edes muutaman kommentin ennen kuin laitan seuraavan osan, viime osassakaan ei ollut yhtäkään.. Tahtoisin vaan tietää jos joku tätä lukee.

35. Hakuammuntaa

2008-08-24T16:25:00.007+03:00

Uusi osa ennätysajassa :) Eikun lukemaan!

Linnean raskaudesta ei ollut enää epäilystäkään, sen verran näyttävä vatsa tytölle oli kuukausien saatossa kasvanut. Samassa tahdissa oli kasvanut myös ruokahalu.. Lotta oli jälleen päätynyt miehen etsintäkierrokselle, tällä kertaa Ulkoilmabaariin. Kaikki baarimikot olivat vessaan lukittautunutta blondia vastaan :P
Koukkunokkien ja teräväleukojen keskeltä löytyi ihan mukiinmenevä miekkonen, joka esitteli itsensä Sepoksi. Lotta otti miehen numeron ylös ja palasi kotiin nukkumaan.
Lotan taksi oli juuri kaartanut pihaan, kun yläkerrasta kantautui korviavihlova huuto: Linnean synnytys oli käynnistynyt. Enää ei ehdittäisi sairaalaan..
Lassi yritti rauhoitella siskoaan parhaansa mukaan, mutta taisi poikaparka olla itse enemmän järkyttyneempi tilanteesta.
Synnytys meni kuitenkin hyvin, ja pian Linnea katseli raukeasti hymyillen poikansa vaaleanvihreisiin silmiin. Silmiensä lisäksi tulokas oli perinyt tummemman ihonsa isältään, vaaleat kutrit molemmilta vanhemmilta. "Taidan ristiä sinut Pauliksi," Linnea tuumi ja halasi poikaansa hellästi.

Alhaalla lukemassa ollut Samuli oli myös ehtinyt paikalle, ja tervehti innoissaan ensimmäistä lapsenlastaan.

Lopulta Linnea pääsi karkuun yli-innokkaalta isältään, ja syötettyään Paulin peitteli tämän hellästi kehtoon. "Nuku hyvin, pikkuinen."

Aamupalalla Linda sanoi, että Linnea voisi asua vauvansa kanssa kotona niin pitkään kuin tarvis olisi. "Kiitos äiti.. Apu tuleekin tarpeeseen Paulin ollessa pieni."

Isovanhemmista oli totta tosiaan korvaamaton apu, ja Linneakin sai välillä omaa aikaa vauvanhoidosta. Hän päätti kuitenkin, että muuttaisi viimestään pojan kasvettua taaperoksi omilleen.
Seuraavana viikonloppuna juhlittiinkin jo tyttöjen kasvua aikuisiksi.

Lotasta kasvoi kaunis nuori nainen..

..eikä Linneakaan jäänyt ollenkaan huonommaksi. Perijää en kuitenkaan kummastakaan tee :P

Linnean jäädessä vielä kotiin lähti Lotta jo innokkaana aloittamaan omaa elämäänsä. Hän oli saanut halvan asunnon tuttavan kautta, ja vieläpä läheltä lapsuudenkotia.

Perijäksi suoriutui siis Lassi. Suurimpana syynä yksinkertaisesti se, etten tahdo löytää enää edes mukiinmeneviä miespuolisia NPC:itä.. Ja muutenkin, Lassilla on hyvä luonne ja perhetavoite ^^ (Ja tämän takia ei uudessa talossa ollut Lassille omaa huonetta[hän nukkuu siis jo perijän huoneessa]; kehdon olin puolestaan vain unohtanut.)

Perheen kaksi kissaa olivat jo pitkän aikaa vain "olleet" ja eläneet omissa oloissaan. Samuli päätti lopulta luopua lemmikeistä, näin ne saisivat kodin jossa niitä huomioitaisiin ansaitsemallaan tavalla.

Paineet perijän tittelistä alkoivat pian painaa Lassin harteilla: oli aika alkaa etsiä sopivaa vaimoehdokasta. Siispä eräänä iltana hän hyppäsi taksiin avoimin mielin ensimmäiselle etsintä reissulleen.

Taksi saapui pian Seuralan pihaan, josta löytyi baaritiskien lisäksi kaikki huvitusvälineet tikkataulusta keilarataan.

Keilaradalle Lassi lopulta päätyikin muutaman muun kanssa. Erityisesti hänen silmäänsä pisti eräs punapää..

..kaunis sellainen vieläpä.
Lassi alkoi kertoa naiselle jotain älytöntä puujalkavitsiä, ja tämä ainakin näytti hyvin kiinnostuneelta. Hetken rupateltuaan hän onnistui luimuttamaan puhelinnumeronsa punapään taskuun, ja kaikkosi vihellellen paikalta.

Vielä ennen kotiin palaamista piti toki saada vaatekaappiin hieman lisää täytettä.

Ei aikaakaan kun koitti Linnean pienokaisen Paulin ensimmäinen syntymäpäivä. Pari päivää aiemmin Linnea oli saanut pienen vuokrakolmion lähistöltä, johon taksi tulisi heitä hakemaan samana iltana.

Pojasta kasvoi aivan yltiösuloinen tapaus :)

"Heihei isä, ja kiitos kaikesta. Lupaan tulla käymään aina kun töiltäni ehdin. Käykää tekin meitä katsomassa." Olkansa yli hän vielä huikkasi veljelleen, että tulisi sitten esittelemään vaimonsa siskolleen kun sellaisen löytäisi. Samuli auttoi kantamaan Linnean vähät tavarat ulos tämän ottaessa syliinsä Paulin, ja pian taksi katosi pimenevään iltaan.

Linnean ja Pauli-pojan lähdettyä talo tuntui varsin hiljaiselta, ja Samuli päätti tehdä asialle jotain. Nyt kun kissoja ei ollut, kaivattiin taloon toisenlaista lemmikkiä..

Niin perheeseen liittyi musta koiranpentu nimeltä Ninni.

Kantaessaan uutta asukasta sisälle Samuli ei voinut olla huomaamatta varsin nättiä postiljoonia. Pitääkin vinkata Lassille asiasta!

Lahjan lempiruokaa olivat isoveljen tekemät mustikkapannukakut, niitä syödessä tahtoivat vaan ruokailutavat aina vähän unohtua :P

Samuli oli kohonnut urallaan jo apulaisvalmentajaksi, ja hänet haki töihin upea urheiluauto. Harmi ettei miehen elämäntoive ole kuitenkaan urheilu-uran huippu.

Syödessään myöhäistä aamiaista yksin Lassi mietti vakavana perijänpestiään. Löytyisikö sopiva vaimo ajoissa? Vaikka aikuisuuteen olikin vielä pari vuotta aikaa, pitäisi sitä ennen ehtiä vielä tutustuakin ehdokkaaseen..

Lassi päätti ottaa härkää sarvista ja lähteä uudelle katselukierrokselle, tällä kertaa Stadin Laulumajaan.

Ennen taksin tuloa Lassi tervehti perheen uutta postiljoonia, josta isä olikin hänelle kertonut. Naisella oli kuitenkin kiire jatkaa kierrostaan, eivätkä he ehtineet vaihtaa muutamaa sanaa enempää. Taksi kuitenkin saapui viimein, ja Lassi hyppäsi kyytiin.

Heti paikanpäälle päästyään Lassi alkoi iskeä juttua hyvin paljastavaan asuun pukeutuneeseen neitoseen.. Ettei juuri tuo kaula-aukko houkuttanut poikaa naiseen tutustumista enemmän? ^^'
Lassin katse harhaili kuitenkin pian sisään astuneeseen tummaverikköön, jolla oli kauneimmat silmät mitkä poika oli koskaan nähnyt. Tämän juttusille oli päästävä!

Hupi näytti uhkaavan alhaiselta, ja Lassi päätti pistää joraten. Tanssilattialle eksyi punamekkoisen lisäksi myös Lassin sedän Sakun vaimo Sylvi, joka olikin varsin notkea liikkeissään.

Lopulta myös tuo sinisilmäinen kaunotar uskaltautui tanssilattialle, ja heillä oli oikein hauskaa yrittäessään pysyä musiikin tahdissa. Kappaleen loputtua Lassi ehdotti josko hän voisi tarjota Anitaksi esittäytyneelle illallisen rankan tanssituokion päätteeksi. Nainen suostui hymyillen, ja Lassi tunsi punastuvansa hieman.

Aterian äärellä keskusteltiin koulusta, töistä ja perheestä. Kävi ilmi, että Anita oli asunut yksikseen muutaman vuoden erottuaan ensirakkaudestaan jonka kanssa oli ollut kihloissakin. Sen suhteen jälkeen hän ei ollut sitoutunut kehenkään, eikä Lassi voinut kuin toivoa mielessään että tämä voisi joskus ihastua häneen.

Hyvästeltyään Anitan Lassi soitti taksin kotiin väsyneenä mutta iloisena. Tästä voisi kehkeytyä jotain enemmänkin.

Tähän loppuun vielä uudistettu etupiha, josta löytyy nyt pieni poreallas, kaksi lekottelutuolia sekä grilli.

Eikun kommentoimaan! :)

34. Yllätys ja uusi talo

2008-08-17T15:51:00.007+03:00

Pitkästä aikaa pääsemme jälleen seuraamaan, mitä kuuluukaan legacy-tontin asukkaille :) Viime osassa Lassi-poika kasvoi kouluikäiseksi, ja perheen iltatähti Lahja puolestaan suloiseksi taaperoksi. Kaksoset puolestaan aloittivat jo puolison etsinnän, toivoen tietysti molemmat tahoillaan että juuri heidät valittaisiin perijäksi.

Aamuyön tunteina Lotta hiipii vaivihkaa takaisin taloon vietettyään railakkaan yön kavereidensa kanssa Stadin parhaimmissa menomestoissa. Toivottavasti kukaan ei ole enää hereillä..

Samuli valvoi yhä päntäten ylennykseen tarvittavia mekaniikkatietoja, mutta oli niin syventynyt kirjaan ettei huomannut tyttärensä tuloa. Lotta huokaisi helpotuksesta kipittäessään portaat ylös omaan huoneeseensa.

Vanhuuspäivien alkaessa hiljalleen lähentyä oli Linda alkanut kirjoittaa tuntemuksiaan ja vuosien varrella sattuneita tapahtumia päiväkirjaan. Myös sellaiset seikat joista hän ei puhunut mielellään edes miehelleen päätyivät kansien suojaan.

Viikonlopun saavuttua päätti Lotta jälleen lähteä tarkastuskierrokselle hyvien miesehdokkaiden toivossa - päivän valossa tällä kertaa.

Teini-ikäisen mielessä tietysti tärkein ensin - viikkorahan tuhlaus uusiin kuteisiin!

Tyttö käytti myös tovin ihaillakseen hieman varttunempaa mieskomeutta.. Joka sattui olemaan viidennen sukupolven Linnean mies Kyösti! Hyvin säilynyt :D

Yhtään varteenotettavaa sulhaskandidaattia ei kuitenkaan löytynyt, siispä seuraavaan paikkaan.

Seuraavassa paikassa Lotta törmäsi kaukaiseen sukulaiseensa, 6. sukupolven perijä-Maijun sisareen Miaan. Vieläkin varsin nuorelta vaikuttava neito jakoi tytölle muutaman ohjeen elämän varrelle, ja katosi sitten ihmisvilinään.

Paikasta toiseen ravatessa tulee nälkä, siispä Lotta pyöräytti lautasellisen herkullisia hampurilaisia grillissä ja söi ateriansa kuunnellen puolella korvalla pöytään istuneiden miekkosten jutustelua. Kummastakaan ei kuitenkaan olisi mieheksi, toinen oli pelattava sim ja toinen vain yksinkertaisesti liian ruma..

Ateriasta vahvistuneena Lotta päätti käydä vielä Lulun kolmannessa mielessä, sieltä oli perijä isän kertoman mukaan löytänyt ennenkin puolison itselleen.

Tällä kertaa ei kuitenkaan ollut onni myötä, paria teiniä ja Rva Kurjenkaulaa lukuunottamatta paikka kumisi tyhjyyttään. Peilailtuaan itseään hetken vessan peilistä Lotta palasi kotiin tyhjin käsin.

Sisko saapui juuri parahiksi juhlistamaan pikkuveljen kasvamista nuoreksi mieheksi. Lassin lapsuusaika oli kulunut ilman mitään suurempia tapahtumia.

Ja komea nuori mies pojasta kasvoikin :) Noppa soi Lassille perhetavoitteen, ja hänen hartain toiveensa on nähdä kuuden(!) lapsensa menevän naimisiin. Siinäpä onkin tekemistä.. Poikaa viehättävät meikkaavat punapäät, mutta hajuveden tuoksu saa hänet aivastelemaan.

Linnea ja Thomas olivat tapailleet jo muutaman viikon ajan, ja he päättivät viimein virallistaa seurustelunsa. Nuoren parin hempeily oli tuttu näky talossa ja sen ulkopuolella.

Linnea luotti Thomasiin täysin, ja kokikin ensimmäisen kertansa tämän kanssa.

Myös Lotta oli ihastunut komeaan nuorukaiseen, mutta Thomas ei nähnyt muita kuin Linnean ja sanoi sen Lotalle. Lotta jätti omat tunteensa taka-alalle nähtyään miten onnelliseksi poika teki hänen siskonsa, ja toivotti parille onnea vilpittömästi.

Pari viikkoa kului ja oli jälleen aika juhlaan, tällä kertaa oli Lahjan aika kasvaa kouluikäiseksi.

Tyttö oli selvästi perinyt kauneutensa äidiltään, aivan kuten sisaruksensakin :)

Koulun ja työn kanssa tasapainoillessaan Linnea oli usein hyvin uupunut. Jokin hänen sisällään kuitenkin sanoi, ettei väsymys johtunut pelkästään työn määrästä..

Linnean epäilykset osuivat oikeaan, kun hän eräänä yönä heräsi outoon tunteeseen alavatsassaan. M-miten tämä on mahdollista, enhän minä voi olla raskaana! Mutta tarkemmin miettiessään hän ei pystynyt muistamaan olivatko he käyttäneet Thomasin kanssa ehkäisyä tuona yönä muutama viikko sitten. Hämmentyneenä Linnea kömpi takaisin peiton alle, mutta uni ei tullut vielä moneen tuntiin. Yksi kysymys pyöri tytön mielessä: Miten minä kerron tästä Thomasille?

Aamulla Linnea nousi hyvissä ajoin ennen muita ja vaihtoi vaatteensa sellaisiin, että vatsa peittyisi edes hieman. Hän ei tiennyt miten kertoisi asiasta myöskään vanhemmilleen.
Mietittyään asiaa päivän Linnea päätti uskoutua Lotalle. Saatuaan kaiken lopulta ulos Linnea katsoi hermostuneena maahan ja odotti siskonsa reaktiota. Lotta oli hetken hiljaa ja sanoi sitten: "Arvelinkin, että joku on vialla. Olet ollut niin hiljainen koko päivän.. En kerro äidille ja isälle, mutta et sinä voi tätä enää pitkään salata kun vatsa alkaa kunnolla näkyä. Kyllä he ymmärtävät, eihän äitikään ollut kuin pari vuotta vanhempi saadessaan meidät." Linnea nyökkäsi hiljaa ja halasi siskoaan kiitokseksi.

Sitten Lotta hymyili jo leveämmin ja alkoi leperrellä masulle hiljaa. "En voi uskoa että minusta tulee täti, tämä on mahtavaa!"

Seuraavana viikonloppuna vietettiin vanhempien syntymäpäiviä. Linda ja Samuli vaihtoivat haikeita katseita ja puhalsivat kynttilät yhtäaikaa.

Myös Linnea pystyi nauttimaan juhlista kevyin mielin. Samana aamuna hän oli kertonut raskaudestaan vanhemmilleen, jotka ottivat asian rauhallisesti ja lupasivat tukea häntä kaikin mahdollisin tavoin.

Samulista tuli oikein komea vanhus, itse hän ei ajatellut asiasta oikein mitään kuten peilin kuvajaisesta voi nähdä :P

Linda pysyi kauniina, ryppyjäkään ei juuri tämän leidin kasvoilla näkynyt.

Kaikkein vaikeinta oli kertoa raskaudesta Thomasille, ja heti kerrottuaan Linnea purskahti itkuun. Thomas oli pitkään hiljaa ja piteli vain itkevää tyttöä sylissään. Lopulta hän sai sanottua: "Tuota, minun pitää hieman.. Ajatella tätä. En oikein tiedä mitä sanoa, minä.." Hitaasti hän irrottautui Linneasta, hymyili heikosti ja lähti lopettamatta lausettaan. Linnea katsoi surullisena pojan perään, mutta ajatteli että näin olisi lopulta parasta: kahden ei tarvitsisi menettää nuoruuttaan hänen virheensä takia.

Uuteen taloon muuttaminen oli pyörinyt Samulin mielessä jo jonkin aikaa, ja viimein hän kertoi suunnitelmastaan Lindalle. "Nyt olisi sopiva aika, kun perhekin on kasvamassa jo muutaman kuukauden kuluttua." Linda nyökkäsi hyväksyvästi, ja valmistelut muuttoa varten alkoivat.

Pari kuukautta kului..

Viimeinenkin muuttoauto ajoi lopulta pihasta, ja koko perhe saattoi viimein ihastella uutta kotiaan.

Sisään astuttaessa avautuu näkymä eteiseen josta löytyy toinen talon maalaustelineistä, piano sekä tietokonepöytä. Kierreportaat johtavat yläkertaan, mutta vilkaistaan ensin alakerran muita huoneita.

Sermin takaa päästään olohuoneeseen, joka on sisustettu lämpimillä oranssin ja ruskean sävyillä. Myös takka tuo lämpöä pimeiseen iltoihin.

Olohuoneen vierestä pääsee pieneen vaaleansävyiseen kylpyhuoneeseen.

Eteisen oikealla puolella sijaitsee puolestaan ruokasali..

..ja iso keittiö, jonka keskipisteenä on kaunis saarekehella. Isot ikkunat tuovat valoa tummalla puulla sisustettuun huoneeseen.

Kierreportaiden viereinen ovi johtaa puolestaan tulevan perijän makuuhuoneeseen, jonka piristysvärinä on käytetty turkoosia. Siirtykäämme nyt yläkertaan!

Rappusten yläpäässä avautuu oikealla puolella yläkerran aula, josta löytyy rauhallinen lukusoppi ja shakkipöytä. Aulan päästä lähtee kaksi ovea, pienempään ja isompaan huoneeseen.

Pienempi huone on Lahjan valtakunta, ja väritys onkin pirteine vihreän ja punaisen sävyineen onnen omiaan kouluikäiselle tytölle. Tästä huoneesta löytyy myös talon toinen maalausteline.

Isompi huone on puolestaan isovanhempien oma soppi, joka sisustettiin rauhallisen sinisellä ja valkealla.

Kun käännytään portaista vasemmalle, johtaa ensimmäinen ovi toiseen vessaan.

WC:n vieressä on tila pienelle harrastushuoneelle, jonne on sijoitettu kuntolaite ja pienet stereot.

Nurkkaovi johtaa viimeiseen huoneeseen, joka on vihreä-beigesävyinen ja tarkoitettu vanhimmille lapsille - Lotalle ja Linnealle.

Lopuksi vielä pohjapiirrustukset, tässä alakerta..

..ja tässä puolestaan yläkerta.

Tässäpä tämä osa :) Peli-intoni on taas kasvanut, ja lupaan saattaa Romppasten suvun loppuun. Eihän jäljellä ole kuin pari sukupolvea! Rohkeasti kommenttia tulemaan, en mie pure :P

Miten kävi muille? - Osa 3

2008-06-22T16:27:00.005+03:00

Pyydän vielä vilpittömästi anteeksi jälleen liian pitkäksi viivästyneestä tauosta, lupaan ryhdistäytyä nyt kun on lomaakin muutama viikko, ehdin siis paremmin pelata ja kirjoittaa uusia osia :) (julkaisupäivä on siksi kesäkuussa, koska siirsin jo nämä kuvat silloin tänne)

Viimeksi saimme katsauksen Simon elämään, nyt vuorossa sisaruksista viimeinen eli Saku.

Kun Simo oli ilmaissut halunsa aloittaa kahdenkeskisen elämän Kreivittären kanssa, pakkasi Saku kimpsunsa ja kampsunsa ja muutti mukavaan pikku kolmioon lähikadulle. Jo veljensä kanssa asuessaan Saku oli tutustunut läheisen kuppilan kauniiseen tarjoilijatyttöseen, ja he olivat viettäneet useita tunteja jutellen puhelimen välityksellä. Viimein Saku uskaltautui kutsumaan Liisan kylään, ja aloitti oitis neitosen hurmaamisen. Tämä ei pistänyt pahakseen komistukselta saamaansa huomiota.. ..ja ihastusta olikin pian havaittavissa molemmin puolin. Naapurustossa asui myös muita varsin viehättäviä sinkkuneitosia, mutta kukaan heistä ei yltänyt Liisan tasolle Sakun mielessä. Eikä aikaakaan kun rakastunut nuoripari vaihtoi ensisuudelmansa ^^ Saku ehdotti mielitietylleen seurustelua ei-niin-romanttisesti vessassa (miehet..). Liisa oli kuitenkin liian uppoutunut ihastukseensa että olisi välittänyt epäsopivasta ympäristöstä.
Seuraavat treffit vietettiin Stadissa. Pari mm. lauloi "romanttisen" dueton kiduttaen samalla kanssajuhlijoidensa kuulohermoja.. Saatuaan häädön karaokelaitteen läheisyydestä he siirtyivät nauttimaan herkullisesta ruuasta toistensa seuraan uppoutuneina. Ilta jatkui lopulta Sakun makuuhuoneeseen, ja lakanoidenpöllyttämistuokion jälkeen rakastavaiset nukahtivat toistensa syliin :)
Aamulla herättyään Saku pyysi Liisaa muuttamaan kanssaan yhteen. Saatuaan myöntävän vastauksen hän rutisti Liisaa lujasti, eikä huomannut naisen hymyn vaihtuvan onnellisesta epäröiväksi. Etenemmeköhän liian nopeasti? Liisa ei kertonut epäröinnistään Sakulle, joka oli aivan naisen lumoissa. Muutaman päivän asiaa harkittuaan Saku päätti kosia, eikä Liisa pystynyt kieltäytymään nähdessään Sakun toivoa täynnä tuikkuvat silmät.
Häiden lopulta koittaessa Liisan ahdistus oli kasvanut niin suureksi, että hän veti kätensä pois juuri kun Saku oli pujottamassa sormusta hänen sormeensa. "E-ei, en pysty tähän, en ole valmis.." Nähdessään Sakun sydäntäsärkevän katseen Liisa pakeni sisälle taloon kädet kasvoillaan ja lukittautui makuuhuoneeseen. Katsottuaan hetken shokissa Liisan perään tilanne valkeni Sakulle kunnolla: hänet oli jätetty alttarille, hänen luottamuksensa oli petetty. Myös vieraaksi kutsutut naapurit olivat tyrmistyneitä, ja yrittivät lohduttaa miestä niin hyvin kuin pystyivät. Saku näytti kuuntelevan, mutta hänen ajatuksensa olivat yhtä sekasotkua eikä hän juurikaan kuullut mitä ympärillä puhuttiin. Revittyään hääpuvun päältään toinenkin Liisan peloista kävi toteen: hän odotti lasta Sakulle. Mitä minä teen? Saku ei voi ikinä antaa minulle anteeksi mitä tein.. Tunteja myöhemmin Liisa itki itsensä uneen. Vieraiden lopulta lähdettyä myös Sakun kyyneleet vihdoin purkautuivat. Oliko hän tehnyt jotain väärin? Eikö Liisa rakastanutkaan häntä? Sen yön Saku nukkui sohvalla nähden painajaisia koko pitkän yön.
Päivät vaihtuivat viikoiksi, ja vaikka Saku ja Liisa asuivat edelleen saman katon alla eivät he vaihtaneet kuin muutaman sanan keskenään. Myös Saku oli alkanut huomata Liisan kasvaneen mahan, ja synnytyksen lähestyessä sen tuoma ahdistus kasvoi: miten he kasvattaisivat lapsen, kun eivät edes voineet puhua keskenään?

Saku oli saanut hyvän ystävän myös tuona traagisena iltana paikalla olleesta Sylvistä. Sylvi itse oli naimisissa, mutta oli tuntenut jo pitkään että ei saanut tarpeeksi huomiota mieheltään joka oli suurimman osan ajasta töissä. "Kiitos taas, että jaksoit kuunnella", Saku sanoi hymyillen erään jälleen tunteja kestäneen juttutuokion jälkeen. He halasivat hyvästiksi, ja yht'äkkiä Saku suuteli Sylviä hellästi suulle. Tajutessaan mitä oli tehnyt, Saku irrottautui nopeasti ja sanoi hätäisen hein kadoten ihmisvilinään. Sylvi jäi hetkeksi seisomaan paikoilleen, vienosti hymyillen. Hän oli korviaan myöten ihastunut mieheen. Paria päivää myöhemmin Saku kutsui naisen illalliselle pyytääkseen anteeksi käytöstään. "En tiedä mikä minuun meni, olen pahoillani." Sylvi oli hetken hiljaa, ja juuri kun hän oli vastaamassa sangen tuttu ääni keskeytti hänet.
Sylvin mies Rainer oli rankan työpäivän jälkeen lähtenyt lasilliselle, mutta se mitä hän ravintolassa näki ei todellakaan ollut mitä hän oli odottanut: hänen vaimonsa illastamassa toisen miehen kanssa. "Mitä ihmettä tämä tarkoittaa, Sylvi?!" hän huusi raivoissaan. Sylvi nousi nopeasti pöydästä. "Rainer, tämä ei ole sitä miltä näyttää! Saku on yst.." Sylvin lause keskeytyi Rainerin läimäyttäessä tätä kasvoille. "Ettäs kehtaat, senkin..!" Tähän asti hiljaa vierestä katsonut Saku hälytti nopeasti henkilökunnan paikalle, ja Rainer saatettiin ulos ravintolasta. Sylvi piteli järkytyksissään poskeaan, ja Saku talutti tämän ulos penkille rauhoittumaan. Hetken istuttuaan Sylvi tajusi olevansa oikeastaan helpottunut: nyt hänen ei tarvinnut enää peitellä ihastustaan Sakuun, ja myös Saku myönsi pitävänsä naisesta enemmän kuin ystävänä. Pari otti huoneen läheisestä motellista, ja helliä kosketuksia riitti aamuun asti kunnes he lopulta nukahtivat vierekkäin. Samoihin aikoihin Liisa saattoi maailmaan terveen tyttövauvan, Selinan. Hän hoiti vauvaa normaalisti kunnes Saku saapui. Miehen mentyä nukkumaan Liisa vielä syötti tyttärensä ja halasi sitten tätä lujasti. "Näin on parempi, isäsi pitää sinusta kyllä huolta.. Ehkä tapaamme vielä joku päivä."
Varmistettuaan että Selina nukahti Liisa tilasi taksin, ja vilkaisten vielä kerran talon suuntaan nousi siihen ja ajoi pois. Herätessään aamulla Saku huomasi oitis, että kaikki Liisan tavarat olivat poissa. Lastenhuoneeseen tullessaan Saku huomasi hämmästyen, että Liisa oli jättänyt Selinan. Yöpöydällä oli lyhyt viesti:

"Pidä hänestä huolta, sillä minä en pysty. Ehkä vielä jonain päivänä pystyt antamaan minulle anteeksi. Tarvitsen aikaa itselleni." - Liisa

Saku nosti tyttärensä kehdosta. Hän ei oikeastaan pystynyt olemaan enää vihainen Liisalle, tavallaan hän ymmärsi naista. Selina tulisi kuitenkin aina muistuttamaan häntä Liisasta. Totuteltuaan muutaman päivän Selinan hoitoon Saku kutsui Sylvin luokseen ja pyysi tätä muuttamaan kanssaan yhteen. Sylvi suostui empimättä..Palattuaan kotiin motellissa vietetyn yön jälkeen Rainer oli tehnyt hyvin selväksi, että heidän avioliittonsa oli ohi. Muutaman yön Sylvi oli viettänyt ystäviensä luona, mutta nyt hänen ei enää tarvinnut tuntea olevansa taakkana heille. Sylvi ihastui oitis suloiseen Selinaan, ja hoiti tätä kuin omaa tytärtään. Sakukin oli helpottunut, ettei Selina vierastanut naista ollenkaan.Pian Saku uskaltautui kosimaan Sylviä, hän ei uskonut että tämä tekisi samaa kuin Liisa. Sylvin hymy olikin aidosti onnellinen, ei vähääkään epäröivä. Häät olivat kaunis pieni tilaisuus lähimpien tuttavien ja sukulaisten kesken. Samalla ilmoitettiin myös kaikille, että pari saisi pian myös yhteisen lapsen.
Selina kasvoi suloiseksi taaperoksi vähän häiden jälkeen.
Sylvi osallistui tunnollisesti tytön kasvatukseen, niin paljon kun raskaudeltaan jaksoi. Synnytys koitti paria kuukautta myöhemmin. Jo yhden synnytyksen kokeneena toimitus oli kuitenkin varsin helppo Sylville. Perhe kasvoi toisella tytöllä, jolla on äitinsä tummat hiukset ja isänsä ihanat siniset silmät. Pienokainen sai nimekseen Siiri.
Saku oli erittäin hyvissä väleissä veljensä kanssa, joka olikin vakiovieraita talossa. Simo hoiti myös mielellään veljentyttöään kuten kunnon sedän kuuluukin ^^
Pian juhlittiin tyttöjen yhteissyntymäpäiviä. Iloista tunnelmaa ei onnistunut pilaamaan edes kuokkavieraana saapunut Rainer (joka osasi onneksi käyttäytyä). Selinan kasvonpiirteissä on hyvin paljon Liisan näköä.. ..ja Siiri muistuttaa puolestaan Sylviä. Kummatkin tytöt ovat kuitenkin perineet isänsä silmät ja ihon.

Siinä viimeinen Miten kävi muille? - osa 7. sukupolven osalta. Seuraavalla kerralla palataankin takaisin itse LC-perheeseen, luvassa onkin mielenkiintoisia juonenkäänteitä :)

Miten kävi muille? - Osa 2

2008-05-15T14:37:00.004+03:00

Tällä kertaa onkin luvassa katsaus Simon elämään. Simo muutti veljensä Sakun kanssa somaan asuntoon lähelle lapsuudenkotia. Heti alkajaisiksi Simo päätti tutustua naapuruston eläimistöön.. Haisunäätä ei valitettavasti ollut juttutuulella ^^'

Pitkään ei miekkonen jaksanut ilman seuraa, ja pyysikin jo samana iltana apua pulmaansa ennustajaeukolta. 5000 simoleonilla luulisi saavan ihan varteenotettavan seuralaisen!

Taivaasta tupsahti punaiseen mekkoon sonnustautunut vaaleaverikkö, joka esitteli itsensä Kreivittäreksi. Simo ihmetteli hetken naisen kalpeaa ihoa, mutta ajatteli että tämä ei ehkä vain pitänyt auringonotosta.

Pari siirtyi jatkamaan jutustelua sisätiloihin, ja Kreivitär myönsi että Simo oli erittäin kuumaa kamaa. Simo oli tietenkin otettu tästä kohteliaisuudesta, ja vastasi sanoen ettei Kreivitär itsekään hullummalta näyttänyt.

Treffit jatkuivat myöhälle yöhön, ja päättyivät hellään jäähyväissuudelmaan.

Seuraavana aamuna posti toi mukanaan Simolle parfyymiltä tuoksuvan vaaleanpunaisen kirjeen, jossa Kreivitär kiitti hauskasta illasta ja tiedusteli näkisivätkö he kenties sinä iltana uudelleen. Simo ryntäsi oitis soittamaan naiselle ja pyysi tätä illalliselle.

Simo oli aina toivonut itselleen koiraa, ja toteutti haaveensa ostamalla pikkuisen sekarotuisen Mikun.

Ilta saapui lopulta, kuten myös Kreivitär. Makoisan illallisen jälkeen pari rentoutui Lemmenlilluttimessa..

..ja kuherteli muutenkin varsin avoimesti takapihalla.

Tapailu jatkui yhtä tiiviinä, aina pimeyden tullen pari suuntasi joko Simon luo tai Stadiin.

Kreivitär oli pyytänyt Simon omaan kantapaikkaansa Yökerho Arkkuun. Simosta paikka vaikutti melko kolkolta, mutta Kreivittären läsnäolo auttoi häntä lopulta rentoutumaan.

Syönnin jälkeen siirryttiin tanssilattialle. Meno yltyi varsin kiihkeäksi....ja pari päätyikin harrastamaan pientä kivaa valokuvauskoppiin. Kreivitär asteli kopista maireasti hymyillen, ja katsoi vähän oudosti ulkopuolella hurraavia miekkosia. Simo oli juuri soittamassa taksia että he olisivat lähteneet jatkoille hänen luokseen, kun jotain terävää yht'äkkiä upposi hänen kaulaansa. Kreivitär oli paljastanut terävät kulmahampaansa ja päättänyt tehdä Simosta kaltaisensa.. ..vampyyrin. Kaikki loksahti nyt kohdalleen, eikä Simo enää ihmetellyt naisen kalpeaa ihoa tai sitä miksi he tapasivat aina pimeän tultua. Vampyyrit olivat aina kiehtoneet Simoa, ja nyt hän oli itsekin vampyyri. Mahtavaa! Pari päätyi vielä pöllyttämään lakanoita kotiin, ja Kreivitär muutti Simon luo sama iltana.Saku sai luvan lähteä pois rakastavaisten tieltä. "Soitellaan veli!"Asunnon lookki muuttui dramaattisesti synkemmäksi, ja sängyn tilalle hankittiin kaksi arkkua.
Molemmat muuttivat myös omaa tyyliään vampyyrille sopivammaksi. Myös auto tuli testattua yhteenmuuttamista ja muodonmuutoksia juhlistettaessa ^^ Simo otti lopputilin työpaikastaan, riski oli liian suuri paistua elävältä auringossa kimppakyytiin mennessä.
Ei aikaakaan kun pari kihlautui.. ..ja meni naimisiin. Kaikki vieraat vaan parveilivat sisätiloissa sen sijaan että olisivat seuranneet toimitusta.. Vieraista viis, vastanaineet olivat liian uppoutuneita toisiinsa huomatakseen mitään muuta. Kakku maistui ja shampanja virtasi.
Pieni vatsakupu alkoi pian näkyä Kreivittären vaatteiden alta; jälkikasvua oli siis tiedossa.Välillä oli varsin kätevää osata muuntautua lepakoksi, pääsi nopeasti paikasta toiseen :PYhdeksän kuukautta kului nopeasti, ja Kreivittären synnytys käynnistyi vessassa.Tuleva isä oli niin järkyttynyt, että tyytyi seuraamaan tapahtumaa keittiöstä käsin :DMaailmaan putkahti potra poikavauva, joka ristittiin Kimiksi.Kreivitär päätti luopua vampyyriydestään, että voisi kunnolla hoitaa poikaansa. Samalla hän osti antivampiriinia myös Simolle.Kreivittären iho palasi normaaliksi ja punaiset silmät vaihtuivat vihreisiin. Sama kohtalo odotti myös Simoa, joka palasi oikeastaan mielellään normaaliksi: nyt hän voisi aloittaa työtkin taas.

Tämän pidemmälle en ole Simon perheellä pelannut, mutta saatan lisätä myöhemmin vielä muutaman kuvan. Anteeksi osan vähäsanaisuus..

Miten kävi muille? - Osa 1

2008-05-15T14:16:00.004+03:00

Näitä Miten kävi muille-osia tuleekin nyt sitten kolme kappaletta, ensimmäisenä vuorossa Salla.

Salla muutti somaan muutaman huoneen asuntoon lähelle lapsuudenkotiaan, sisustaen sen lähinnä lempiväreillään punaisella ja oranssilla :) Tässä keittiötä..

..pikkuinen olohuone..

..ja ihanan retrotapetin saanut makuuhuone.

Pitkään ei Salla jaksanut asustella yksikseen, ja ennustajaeukko astelikin juuri sopivasti tontille. Salla antoi viimeiset roponsa eukolle ja jännitti suuresti millainen seuralainen hänelle suotaisiin.

Taivaalta tupsahti Sallan eteen tarjoilijan asuun sonnustautunut Joonatan. Ukko ei päälle päin ollut komeudella pilattu, mutta Salla päätti antaa tälle mahdollisuuden. Pari tulikin mainiosti juttuun keskenään, ja treffien edetessä alkoi ilmassa olla jo pientä flirttiäkin.. Ensitreffit päättyivät hellään suudelmaan. "Toivottavasti näemme vielä," Joonatan kuiskasi halatessaan Sallaa hyvästiksi. Salla nyökkäsi hymyillen; muutaman tunnin aikana hän oli ihastunut mieheen korviaan myöten. Seuraava tapaaminen koittikin nopeasti, Salla oli varta vasten ottanut vapaata töistä ja kutsui Joonatanin heti aamusta luokseen.Pari söi yhdessä lounasta toisiaan lempeästi katsellen.
Koirat olivat aina olleet Sallan sydäntä lähellä, ja hän adoptoikin suloisen Haksun (näyttääpä tuo Sallan käsi pelottavalle :S). "Hei Joonatan, Salla tässä. Tahtoisitko tulla käymään iltapäivällä? Minulla olisi tärkeätä asiaa.."
Tärkeääpä hyvinkin; Salla pyysi Joonatania muuttamaan luokseen, ja tämä tietenkin suostui ^^ Ei aikaakaan kun Haksusta kasvoi aikuinen sekarotuinen.Salla hankki Haksun kaveriksi pikkuisen Nöpön, jonka kasvettua koirien toivottiin saavan jälkikasvua..
Eräänä iltana Joonatan käveli Sallan luokse ja sipaisi hiuskiehkuran tämän korvan taakse. "Sinähän tiedät että rakastan sinua.." Salla nyökkäsi ja katsoi miestä kysyvästi.
Ihan yht'äkkiä Joonatan polvistui hänen eteensä ja veti taskustaan samettisen rasian. "Siispä, tuletko vaimokseni?" Hetkeen Salla ei saanut sanaa suustaan, mutta lopulta hän otti sormuksen varovasti rasiasta ja laittoi sen sormeensa. "K-kyllä.."
"Kyllä, tulen vaimoksesi!" Joonatan ei ollut koskaan ollut onnellisempi.Seuraavana yönä Salla heräsi outoon pahoinvointiin. Samassa hänen alavatsaansa vihlaisi, ja hän huusi tuskissaan. "Joonatan herää, minun täytyy päästä sairaalaan!" Aamuyöstä pari palasi kotiin. Salla oli menettänyt lapsen, jota hän ei edes ollut tiennyt odottavansa. Suru oli suuri, molemmille lapsi olisi ollut erityisen toivottu.
Pian myös Nöpöstä kasvoi aikuinen.Kun pahimmasta oli päästy yli, pari rengasti toisensa omalla pihallaan ilman juhlia tai muita hömpötyksiä.
Vain hetkeä myöhemmin pahanolon aalto pyyhkäisi Sallan yli, ja hän ehti juuri ja juuri vessaan oksentamaan. Voisiko se olla..?
Kyllä vain, Salla oli raskaana :) Nyt täytyy olla erityisen varovainen, ettei tulisi toista keskenmenoa.
Kuukausien kuluttua alkoi synnytys, suurempaa kipua Salla ei ollut koskaan tuntenut. Kaikki kipu ja kärsimys kuitenkin unohtui, kun Salla katsoi ensimmäisen kerran poikansa sinisiin silmiin. Tulokas nimettiin Jimiksi.
Romantiikkatavoitteiselle Joonatanille perheenlisäys oli liikaa.. Onneksi Ruoholaaksossa on hyvät psykiatrit ^^ Tällainen mukava bugi vaivasi perheen koiria, ne jämähtivät kylpyammeeseen pesun jälkeen.. Move_objects onneksi auttoi.Tässä vielä taaperoksi kasvanut Jimi, aika suloinen vaikka näyttääkin melko paljon isältään.

Enempää en ole Sallan perheellä pelannut.. Tiedän, osa oli hyvin lyhyt.. Simon ja Sakun elämistä kuulette seuraavaksi.

Tähän väliin myös kerrottakoon, että olen lähipäivinä muuttamassa omilleni ja kone jolla Sims on jää vanhempieni luo. Sen kauemmas en kuitenkaan muuta kuin parin kilometrin päähän ja oman koneenkin kyllä saan, mutta en luultavasti ala siirtää peliä kannettavalle (liekö edes mahdollista niin, että kaikki pelatut perheet säilyisivät?). Romppasten tarinan jatkan kuitenkin loppuun, joskin valitettavasti pidentynein aikavälein osien välissä.

33. Elämä voittaa

2008-04-26T21:06:00.006+03:00

Jälleen täällä, vihdoinkin :) Pyydän siten jo valmiiksi anteeksi jos ainakin tämän osan teksti on hieman tönkköä, kuvat kun on tosiaan otettu silloin pari kuukautta sitten..

Viimeksihän jäimme siihen, kun kaksostytöt Lotta ja Linnea kasvoivat teini-ikään. Myös ensimmäiset merkit Lindan kolmannesta raskaudesta alkoivat näkyä.

Tässä näette tytöt muodonmuutoksiensa jälkeen, Linnea yllä ja Lotta alempana :) Linnealle arpa soi tietotavoitteen ja elämäntoiveen kohota joskus sairaalanjohtajaksi. Tyttöön vetoavat hyväkuntoiset, mielellään alusvaatteissa kuljeskelevat simit (toivottavasti ei kaupungilla odota törmäävänsä moisiin!), sen sijaan uimapukuisia miekkosia Linnea ei mielellään silmäile.

Lottaa puolestaan siunattiin mammonatavoitteella. Myös hänen elämäntoiveensa on nousta uran huipulle, siskostaan poiketen kuitenkin rikollisuran. Lotan sydämmen saavat läpättämään joko mustat tai blondit hiukset omaavat simit, sen sijaan hattua hän ei mielellään treffiseuralaisellaan katselisi.

Lindan raskaus oli edennyt normaalisti toiselle kuulle, mutta eräänä yönä hän yht'äkkiä heräsi vihlovaan kipuun alavatsassaan. Pahanolon aalto pyyhkäisi Lindan yli tämän noustessa ylös. Mitä tämä oikein on??

Kipu yltyi yhä kovemmaksi, ja Linda huusi tuskissaan. Samassa hän huomasi lattialla verta, ja kaikki pimeni.

Linda kiidätettiin oitis sairaalaan, mutta mitään ei ollut enää tehtävissä: hän oli saanut keskenmenon. Aamuyöstä Linda palasi kotiin, mutta päästyään sänkynsä vierelle koko tapahtuma palasi hänen mieleensä ja hän purskahti lohduttomaan itkuun. Hän ei tulisi koskaan tietämään, olisiko syntymätön lapsi ollut tyttö vai poika..

Samuli käveli vaimonsa luo ja yritti halata tätä, mutta Linda torjui miehensä lohdutusyrityksen ja käveli huoneesta murtuneena. "Ole kiltti, anna minun olla nyt vaan yksin.." Samuli nyökkäsi haikeana. Myös hänelle keskenmeno oli ollut kova isku, mutta ei hän pystynyt edes kuvittelemaan miten rankkaa se oli Lindalle.
Aamulla suru-uutiset kerrottiin myös Linnealle ja Lotalle. "Äiti parka.." Pikku-Lassi oli onneksi liian pieni ymmärtämään tapahtunutta. Isosiskot ottivat pojan hoidon tehtäväkseen antaen äidilleen kaiken mahdollisen ajan toipumiseen.

Viikon päivät painajaiset piinasivat Lindaa aina kun hän ummisti silmänsä, ja hän hätkähti usein hereille posket märkinä kyyneleistä. Töihin hän ei pystynyt vielä menemään, mutta kaikki työtoverit olivat onneksi ymmärtäväisiä ja tukivat Lindaa vaikeana aikana.
Pikku hiljaa Linda alkoi taas päästää Samulia lähemmäs itseään. Pienillä asioilla tämä pystyi piristämään häntä, miten hän olikaan kaivannut heidän yhteisiä hetkiään.
Lisää iloa surun keskelle toi kuopus-Lassin syntymäpäivät, jota olikin seuraamassa koko perhe. Kyllä tästä selvitään. Elämä voittaa..

Lassista kasvoi hyvin iloinen ja vilkas kouluikäinen, joka toi iloa ja naurua koko perheen elämään :)
Valitettavasti vain hetkeä myöhemmin koitti Samin aika jättää maanpäällinen elämä ja siirtyä tuonpuoleiseen. Tietenkin lasten ja lastenlasten jättäminen tuntui pahalta, mutta Sami oli varma että he pärjäisivät jo ilman hänen opastustaan. Niin hän lähti Viikatemiehen matkaan rakkaan Maijunsa luo.

Yhdessä Linda ja Samuli jaksoivat myös tämän tapahtuman yli, heidän rakkautensa kukoisti jopa paremmin kuin ennen lapsia.

..jopa niin hyvin, että he päättivät vielä yrittää neljättä lasta. Linda oli optimistinen sen suhteen, ettei keskenmenoa kovin suurella todennäköisyydellä tulisi kahta kertaa peräkkäin. Toivotaan todella niin!

Mutta mitäs asiaa poliisineidillä on Romppasten taloon? Ei sentään mitään vakavaa..
..perheeseen vaan hankittiin uusi kissa nimeltään Tikru. Perheen nykyinen tyttökissa Sariana oli asunut yksikseen jo sen verran kauan, että sille päätettiin viimein hankkia kumppani.

Linda oli palannut takaisin töihin, ja yleni eräänä päivänä jo osastopäälliköksi. Pieni loma taisikin tehdä ihan hyvää..

Linda ehti kuitenkin olla töissä vain muutaman päivän, kun hän sai jälleen jäädä kotiin. Tällä kertaa odottamaan perheen neljännen lapsen syntymää! Linda oli aivan tohkeissaan raskaudestaan, ja päätti olla aivan erityisen varovainen ensimmäiset kuukaudet että keskenmenon riski olisi mahdollisimman pieni.

Raskauden kunniaksi Linda kävi kampaajalla lyhentämässä hiuksiaan ja uudisti myös vaatevarastoaan hieman aikuismaisemmilla vaatteilla.

Muutamina öinä Linda kärsi pahoinvoinnista ja tunsi jopa pientä kipua alavatsan seudulla..
Oireet eivät kuitenkaan kestäneet muutamaa minuuttia kauempaa, ja Linda sai huokaista helpotuksesta. Lääkärin mukaan pientä kipua ei kannattanut säikähtää, vaikka keskenmenon saaneena Linda tietysti oli entistä enemmän varuillaan raskauden suhteen.

Samuli jaksoi kantaa huolta vaimonsa tilasta, ja Lindalla olikin aikamoinen työ vakuuttaa miehensä että kaikki oli kunnossa. "Älä turhaan murehdi, riskialtein aika on jo takanapäin. Vauva voi hyvin eikä minullakaan ole hätää."

Kuukausien vieriessä eteenpäin Lindan maha kasvoi varsin kunnioitettavan kokoiseksi kummuksi. Isosiskot odottivat jo kärsimättöminä pikkusisaruksensa syntymää.

Perijän valintakin olisi taas pian ajankohtainen, ja ollessaan jo melko lähellä aikuisuuden kynnystä Linnea ja Lotta käyttivät kaiken mahdollisen ajan potentiaalisten aviomiesehdokkaisen tutkailuun. Köh, jos kuitenkin jättäisit sen vampyyriherran pois laskuista Linnea!

Viimein koitti kauan odotettu yö, kun Lindan synnytys käynnistyi. Kivut olivat kovat, mutta Linda kesti ne hammasta purren - olihan tämä lapsi aivan erityisen odotettu.
Pian ylpeä isä sai syliinsä vihersilmäisen tyttövauvan, Lahjan. "Onhan hän oikea taivaanlahja.." Koko perhe oli onnesta soikeana pikkuisen syntymän johdosta.

Linnea oli korviaan myöten ihastunut naapurissa asuvaan Thomakseen, ja myös poika oli katsellut Linneaa jo pidemmän aikaa.

Nuori pari jakoikin ensisuudelmansa keskenään :)

Yleensä hieman ujompi Linnea rohkaisi itsensä ja pyysi uutta poikaystäväänsä jäämään yöksi. Pari valvoikin pitkälle aamuyöhön helliä suudelmia toisilleen jaellen.

Samuli otti työnsä vakavasti, ja olikin ylennyt jo apulaisvalmentajaksi. Ei enää montaakaan ylennystä huipulle, vaikka urheilu-uran huippu ei miehen elämäntoive ollutkaan.
Lotta oli selvästi perinyt urasuuntautuneisuutensa isältään, ja ylenikin alta aikayksikön teinuransa huipulle :)

Lahjasta kasvoi pian aivan yltiösuloinen taapero kultaisine kutreineen. Tyttö on hieman sisaruksiaan sottaisempi (isältä perittyä :D), mutta hyvin menevä ja toimelias.

Ylpeä isä pääsikin oitis opetushommiin. Lahjalla olikin vain ruoka mielessä, ensimmäisenä sananaan tuttipullo ^^

Pienten nokkaunien jälkeen otettiin myös ensimmäiset askeleet - isän avustuksella nekin.

Mutta minnekäs se Lotta hiippailee yömyöhällä? Sen näette kun jatkatte seuraamista!

Seuraavaksi teen luultavimmin Miten kävi muille-osan, joka on jäänyt tekemättä parista sukupolvesta kokonaan :P Näemme siis, mitä kuuluu Samulin kolmen sisaruksen elämään!

Pahoitteluni..

2008-03-04T21:13:00.001+02:00

Taas on tullut ihan tuhottoman pitkä tauko ilman uusia osia :/ Yritän parhaani, että saisin osan 33. julkaistua tällä viikolla, toivottavasti joku vielä jaksaa tätä seurata viivästyksestä huolimatta!

32. Läheltä piti!

2008-02-02T10:27:00.000+02:00

Viime kerralla jäimme siihen, kun kaksoset olivat kasvamassa lapsiksi. Nyt nähdään, minkä näköisiä heistä tuleekaan :)

Ensimmäisenä vuorossa Lotta, joka on kyllä suloinen..
..mutta itse pidän ehkä enemmän Linneasta, johtuen varmaan että hän on ensimmäinen sukuun syntynyt lapsi joka omaa vaaleat hiukset ^^

Tytöt saivat isältään syntymäpäivälahjaksi oman kissan, vihreäsilmäisen Sarianan. Sille pitäisi vielä hankkia kumppani, lasten toiveissa oli nimittäin myös pienemmät kissat..

Samuli omistautui työlleen täysin, ja maksimoikin eräänä myöhäisenä iltana kuntonsa. Paras mennä suihkun kautta petiin, hyvä mies!
Ensimmäiset lapsenlapset olivat Samille hyvin tärkeitä, ja hän oli kiitollinen että oli saanut nähdä näiden kasvun näinkin pitkälle. Olisipa Maijukin saanut..
Vanhuuden tuomat vaivat Sami olisi sen sijaan mielellään jättänyt muiden huoleksi. Kukapa tahtoisikaan kastella housunsa jonkun vieraan nähden, joka sattui vielä olemaan ilkikurinen teini ;(
Eräänä yönä töistä tultuaan Sami päätti vielä istahtaa hetkeksi teeveen ääreen ennen nukkumaanmenoa. Rentoutumishetken keskeytti joku jälkipolvista säikäyttämällä Samin perusteellisesti..
Niin perusteellisesti, että hän vaipui elottomana maahan.
Samuli oli onneksi vielä hereillä, ja riensi olohuoneeseen kuultuaan oudon tömähdyksen. Viikatemies oli jo ehtinyt paikalle, ja Samuli pyysi tätä säästämään isänsä. "Menetin jo äitini, älä riistä minulta isäänikin - ei vielä!"

Viikatemies myöntyi murahtaen, ja Samulilla oli onneksi onni matkassa: Sami palasi elävien kirjoihin. Ainakin hetkeksi..
Seuraava kummitus vaani vanhusta vessassa, ja Samuli joutui jo toistamiseen pelastamaan isänsä kalman kouralta.

Tälläkään kertaa Samuli ei onneksi tuottanut pettymystä :)

Koettelemuksesta uupuneena Sami raahautui ylös huoneeseensa, ja nukkui pitkälle seuraavaan iltapäivään.

Yhh, se kolmas hampurilainen taisi olla liikaa.. Linda uskotteli itselleen ensin, että mahakipu johtui pelkästä ylensyönnistä. Mutta mistä se ylensyönti sitten johtuikaan?

Aivan ^^ Perheeseen tulisi siis uusi jäsen pitkästä aikaa. Emmeköhän me kolmannen lapsen pysty elättämään, tytötkin ovat jo niin isoja.
Linnea oli hieman pettynyt, kun kympin sijaan ensimmäisenä koulupäivänä todistuksessa komeili vain kahdeksan. Tyttö valitteli tätä äidilleen, joka totesi hymyillen: "Jos teet läksysi huolellisesti joka päivä, kymppi tulee ennen kuin arvaatkaan!"

Viimein koitti myös Sallan aika kasvaa aikuisuuden iloihin. Viimein hän pääsisi pois veljensä jaloista aloittamaan omaa elämäänsä!

Salla pysyi yhtä kauniina kuin ennenkin. Tyyli vaihtui aikuisemmaksi, mutta punaisista hiuksista hän ei suostunut luopumaan. Netistä löytyi sopiva luukku, ja pian talossa oli yksi asukas vähemmän.
Isän ja pojan lukuhetki ^^ Molemmat kartoittivat mekaniikkaansa lukemalla Tee-se-itse-kirjaa.
Sallan vanha huone muunnettiin kaksosten hempeäksi sopeksi, joka oli samalla rauhallinen paikka läksyjen tekoon.
Vaikka raskaus oli jo edennyt viimeiselle kuukaudelle, hoiti Linda silti uskollisesti kotiaskareensa - kuitenkin mahan sallimissa rajoissa. Tämähän olisi aivan kaatopaikan näköinen, jos jättäisin siivoamisen miehille!
Maiju saapui tuonpuoleisesta tervehtimään miestään, joka ei kuitenkaan tällä kertaa heittänyt veiviään säikähdyksestä. Vaikka olisikin ollut jo valmis lähtemään rakkaansa mukaan..

Sami oli juuri palaamassa takaisin tähtien tiirailuun, kun sisältä talosta kuului yht'äkkiä parkaisu. Lindan synnytys oli käynnistynyt!
Sami riensi oitis paikalle, muttei hänestä sanottavaa hyötyä ollut.. Linda oli onneksi jo saattanut maailmaan kaksi lasta, ja pärjäsi itsekin..

Pian päivänvalon näki suloinen poikavauva, joka saisi äitinsä vaaleat kutrit ja ilmeisesti mummovainaalta perityt vihreät silmät. Linda risti kuopuksensa Lassiksi.

Sami: Pimahtanut poika..

Samuli: "Poika, mahtavaa!"

Linda: Onkohan tuolla vanhuksella kaikki kotona..

Vaikka Linnea oli kaksosista se enemmän kouluun panostava, toi Lotta silti ensin kympin todistuksen kotiin. Linnea murjotti tämän takia, hänellä oli ollut vain 9.5!
Mitään maailmaa mullistavaa ei tapahtunut Lassin vauvavuosina, ja hänestä kasvoi suloinen taapero :) Poika on hyvin toimelias ja kiltti, mutta huomattavasti siskojaan ujompi.
Linnea otti isosiskon roolin alusta lähtien vakavasti, eikä jättänyt pikkuveikkaa leikkien ulkopuolelle. Ehkä he tunsivat myös jonkinlaista yhteyttä vaaleahiuksisina :P

"Heei, kuulevatko kaikki varmasti? Olen supertähti!!"

Viimein Linnea toi koulusta himoitsevansa kympin, ja Linda onnitteli tytärtään ylpeänä.

Sami yritti vielä uskotella olevansa viriili vanhus flirttailemalla puolet itseään nuoremmille naisille, mutta ei näistä mitään suurempaa koskaan kehittynyt.

Lindan vatsa oli jälleen pyöristynyt raskauden merkiksi, ja rennommat vaatteet olivat jälleen paikallaan (tahtoisin itsekin tuollaisen paidan! ;))
Mutta mitäs tämä on, kaksi kakkua ja kaksoset niiden edessä..? No synttärit tietysti! Kyllä se aika kuluu.

Ensimmäisenä pyörähti Linnea, jolle arpa soi.. Niin minkä tavoitteen? Luulin kirjoittaneeni ne ylös :S Mutta kaunis tytöstä kyllä tuli!

Lottakaan ei ole rumimmasta päästä, siskot ovat melkeinpä identtisiä. Tavoitteita & elämäntoiveita joudutte valitettavasti odottamaan seuraavaan jaksoon..
Lopuksi vielä tyttöjen huone, jota muutettiin hieman teini-ikäisille sopivammaksi.

Kommenttia saa laittaa!

31. Uusia perheenjäseniä

2008-01-22T14:29:00.000+02:00

Lindan vatsa alkoi olla jo varsin valtaisa, ja kaksosten mahdollisuus oli pyörinyt naisen mielessä useampaan otteeseen. Asia ei jäänyt huomaamatta myöskään Samulilta, mutta hän päätti pitää ajatuksensa salassa, tietämättä että Linda pohti aivan samaa.

Työ auttoi pitämään miehen ajatukset välillä muualla kuin tulevien jälkeläisten määrässä, ja ylennyksiä kertyikin vähintään joka toinen päivä :)
Äitiysloman aikana oli parin välillä muodostunut jo rituaaliksi, että Linda toivotti miehensä tervetulleeksi kotiin töistä. Samalla Samuli tervehti myös maha-asukkia/-asukkeja ^^ "Synnyhän pian pikkuinen, isi alkaa olla jo kärsimätön.."

Samikin tunsi aika ajoin katseensa harhailevan poikansa varsin kauniiseen vaimoon.. Ja niinhän sitä sanotaan, että raskaana ollessaan nainen on kauneimmillaan :P

Simokin tunsi kaipaavansa rinnalleen omaa rakasta, ja kääntyi huolissaan ennustajaeukon puoleen. "Toivoisin tapaavani jonkun nätin tytön, vaikka vähän vanhemmankin.. Auttaisitko?" Eukko hieroi ahneesti käsiään yhteen, "Kunhan vain hinnasta sovitaan.." Simo lätkäisi naisen käteen täydet 5000 simoleonia, ja tämä alkoi manata kristallipalloonsa tuijottaen sekalaisia sanoja..
Taivaasta tipahti tosiaankin selvästi Simoa vanhempi naishenkilö, joka esitteli itsensä Miinaksi. Mitähän hän ajattelee minusta, vaivaisesta pojanklopista..
Pari tuli kuitenkin juttuun varsin hyvin, ja Simo uskaltautui jopa pieneen ujoon flirttiin jota Miina ei kuitenkaan torjunut. Treffit loppuivat varsin lyhyeen, kun..
..kylpyyn menossa ollut Linda alkoi äkkiä huutaa kivusta. Synnytys oli alkanut! "En kestä tätä kipuaaaa...!!" Simo katseli seuralaisineen avuttomana vierestä, kun Linda saattoi maailmaan esikoisensa..
Pienet vihreät silmät tuijottivat väsynyttä Lindaa silmiin, tyttö peri myös isänsä mustat hiukset ja äitinsä vaalean ihon. Samassa Linda kuitenkin tunsi uuden muljahduksen vatsassaan..

Hän laski Lotaksi ristimänsä vauvan varovasti lattialle..
..sillä synnytys ei ollutkaan ohi, perheeseen tulisi kuin tulisikin kaksoset!

Muuten identtinen sisarensa kanssa (molemmat perivät vihreät silmänsä Maiju-mummolta), mutta äitinsä vaaleat hiukset omaava tyttö sai nimekseen Linnea. Linda hymyili uupuneena mutta onnellisena; hänestä oli kertaheitolla tullut kahden suloisen tytön äiti.

Samuli saapui juuri parahiksi töistä pari tuntia myöhemmin, kun Linda oli käynyt sairaalassa tarkistuksessa. Tuore isä lumoutui heti vaimonsa sylissä lepäävästä Linneasta. "Käyhän katsomassa lastenhuoneessa, yllätyt varmasti." Samalla Linda ojensi Linnean miehensä syliin, ja lähti itse hymyillen valmistamaan illallista.

Samuli totisesti yllättyi, kun lastenhuoneeseen olikin ilmestynyt toinen kehto, josta häntä katseli pieni silmäpari. Hän katsoi vuorotellen sylissään makaavaa Linneaa ja kehdossa siristelevää Lottaa, eikä voinut muuta kuin hymyillä. Olen kahden tytön isä..

Maijunkin hymy levisi korviin hänen saavuttua töistä ja kuultuaan tulleensa mummoksi, eikä tilannetta myöskään pahentanut uusi ylennys :) Pahoin kuitenkin pelkään, että uran huippua Maiju ei ehdi saavuttaa ennen kuolemaansa..

Kaksoset nukkuivat paljon ensimmäisinä kuukausinaan, ja Linda pystyi rentoutumaan mieliharrastustensa - shakin ja maalauksen - parissa.

Maiju auttoi enemmän kuin mielellään kaksosten hoidossa, muistaen vielä itsekin miten tärkeää pienten lasten äidin oli saada myös omaa rauhaa jaksaakseen hoitaa kotiakin.

Suhteesta Miinan kanssa ei tullut mitään suurempaa, joten Simo keskittyi koulun ohella myös auttamaan veljentyttäriensä hoidossa. Jostain syystä mustahiuksinen Lotta oli vanhempiensa suosiossa, Simo puolestaan hoivasi mieluiten vaaleaa Linneaa.
Tyttöjen ensimmäiset syntymäpäivät saapuivat pian, ja isovanhemmille suotiin kunnia auttaa kaksosia kasvussa.

Tunnelmaa varjosti Maijun äkillinen poismeno, edes minä en osannut arvata että se tulisi näin äkkiä.. Kaksoset olivat onneksi liian pieniä tajuamaan mummonsa lähtöä.

Erityisen kova pala äidin menetys oli Samulille, mutta lasten vuoksi oli elämän jatkuttava. Sami ei näyttänyt suruaan yhtä avoimesti, mutta vetäytyi väsymystä valittaen omaan huoneeseensa, joka tuntui varsin autiolle - Maiju oli aina tuonut valoa hänen elämäänsä, nyt sen valon tilalla oli vain pimeää.

Tämä suloisuus tässä on pikku-Linnea ^^ Tyttö on horoskoopiltaan kalat, luonteeltaan hyvin toimelias ja kiltti.
Lotta sen sijaan on kaksonen (myös horoskoopiltaan :P), hyvin menevä ja toimelias mutta ei yhtä kiltti kuin sisarensa.
Sami otti tavakseen lukea tytöille satuja aina kun töiltään ehti, se kehitti hänen mielestään mielikuvitusta ja luovaa ajattelua.

Opetukset jäivät myös enemmän miesten hommiksi Lindan pitäessä huushollia muuten kunnossa. Onneksi on ystävämme Mahtimaito :)

Lindan pahoihin tapoihin kuului naapurien tirkistely kaukoputkella, ja ajoittain hän saikin kimppuunsa kärttyisiä vakoilukohteitaan..
Simosta kasvoi varsin komea aikuinen, mahdollisesti jopa Samulia komeampi.. Valitsinkin hänet perijäksi vähän persoonallisemman ulkonäön perusteella.

Simo löysi oitis itselleen vapaan asunnon (joskin siirsin hänet sittemmin samaan taloon Sakun kanssa). Linda pitää selvästi hänen muuttoaikeitaan jotenkin hulluinan ^^

Samuli on edennyt urallaan jo joukkueen kapteeniksi, ja aikuisuuttakin on vielä vuosia jäljellä. Harmi ettei miehen elämäntoive ole urheilu-uran huippu, sen toteutuminen ennen kuolemaa olisi kyllä varma.

Menestys kulkee ainakin tässä sisarusparissa, Sallakin saavutti jo teiniuransa huipun (on ravintola-alalla) :)
Hmm, ompa kaunis ruokalähetti.. Hänellä voisi olla mahdollisuuksia sukumme jäseneksi.

Linda oli jo varsin tottunut, että tonttia vaelsi lähemmäs kymmenen kummitusta joka yö - joskaan kaikki eivät äityneet säikäyttelemään.

Säikäytyksestä väsyneenä Linda jaksoi silti seurata esikoistyttöjensä kasvua kouluikään. Minkä näköisiä tytöistä tuleekaan, sen näette kun jatkatte seuraamista! :)

30. Samulin haave toteutuu

2008-01-17T15:41:00.001+02:00

Viimein oli koittanut Samulin kauan odottama päivä: vihdoin hän varttuisi mieheksi! Mieheksi, josta Lindakin voisi tykätä enemmän kuin ystävänä, hän lisäsi mielessään ja puhalsi kynttilät.

Tämä itsevarman näköinen nuori herra tässä on seitsemännen sukupolven perijä :) Komia on, ei voi muuta sanoa. Ilme on aiheestakin tyytyväinen; Samuli oli juuri kutsunut Lindan vierailulle kotiinsa.

Linda ei voinut uskoa silmiään. Oliko tämä se ujosti hymyilevä teinipoika, johon hän oli ensimmäisenä tutustunut muutettuaan Ruoholaaksoon? Samuli hymyili tyytyväisenä naisen hämmentyneelle ilmeelle, ja ohjasi tämän läheiselle penkille.
Istuttuaan hetken hiljaa paikoillaan Samuli hivuttautui vaivihkaa lähemmäksi Lindaa ja kiersi kätensä hellästi tämän hartioiden ympärille. "Linda, minä olen tykännyt sinusta jo pitkään, oikeastaan siitä hetkestä lähtien kun näin sinut ensimmäisen kerran.." Lindan silmät suurenivat ensin hämmästyksestä, mutta sitten hän hymyili. "Sitten en olekaan ainoa, joka on toivonut tältä ystävyydeltä jotain enemmän.." Samuli nosti varovasti Lindan syliinsä, ja kuiski tämän korvaan helliä sanoja. Molemmilla oli perhosia vatsassaan, ja Samulin jännitys kasvoi kun hän kysyi hiljaa: "Haluaisitko sitten muuttaa kanssani asumaan tänne, vanhempieni luokse?" Linda katsoi Samulia hetken silmiin, ja nousi sitten vaivihkaa tämän sylistä seisomaan. "Minun.. täytyy miettiä asiaa. Älä käsitä väärin, välitän sinusta paljon. Tämä on vain niin iso päätös.."
Hetken pettymys paistoi Samulin kasvoilla, mutta sitten hän nousi seisomaan ja suuteli Lindaa. "Totta kai ymmärrän, että tarvitset mietintäaikaa.. Jaksan kyllä odottaa." Linda kiitti Samulia ymmärryksestä, ja halasi tätä vielä hyvästiksi ennen kuin loittoni pimenevään iltaan. Samuli katseli haikeana naisen perään, kunnes väsymys vei voiton ja hän painui nukkumaan.

Samuli uneksi koko yön ihanaisesta Lindasta, ja aamiaista syödessään päätti ehdottaa tälle tapaamista lounaan merkeissä. Ajatus naisen näkemisestä sai häneen puhtia, ja aamutoimet kuluivat kuin siivillä.
Hieman yhdentoista jälkeen Samuli käveli puhelimen luo ja valitsi Lindan numeron. "Hei, se olen minä.. Huvittaisiko sinua lähteä lounaalle tunnin päästä?" Langan toisesta päästä kuului myöntävä vastaus, ja Samuli hymyili tyytyväisenä. "Hyvä, nähdään sitten Rollon piilopaikassa kahdentoista kieppeillä? Selvä, hei."
Pari tapasi sovittuun aikaan, ja Samuli pyysi heille rauhaisaa kahden hengen pöytää sekä pullon kuohuvaa.
Ruuan tultua Samuli nosti kuohuviinilasiaan hymyillen. "Nostaisin maljan koko ravintolan kauneimmalle naiselle!" Linda hymyili kommentille, eikä Samuli voinut olla huomaamatta vienoa punaa naisen poskilla.
Ruoka uhkasi jäähtyä lautasille, kun pari unohtui katselemaan toisiaan hellästi silmiin. "Kiitos, että kutsuit minut.."

Saatuaan lautasensa tyhjiksi Samuli johdatti Lindan hiljaiselle tanssilattialle, ja pari tanssi monta hidasta kappaletta nauttien toistensa seurasta.
Samuli laski päänsä Lindan olkapäälle ja huokaisi onnellisena. Tänään, tänään hän kysyisi uudestaan muuttaisiko Linda hänen luokseen..
Nyökäten hiljaa itselleen Samuli vetäytyi kauemmas Lindasta ja siirsi vaalean hiuskiehkuran tämän kasvojen edestä. "Tahtoisitko tulla käymään luonani..?" Linda nyökkäsi hymyillen, ja pari asteli käsi kädessä ulos jossa Samulin auto heitä odotti.

Kotipihalle päästyään Samuli veti naisen tiukkaan syleilyyn, mutta ennen kuin hän ehti esittää kysymystään Linda kuiskasi: "Kyllä, muutan luoksesi." Yllättävästä käänteestä toivuttuaan Samuli halasi rakastaan yhä lujemmin, lähettäen äänettömän kiitoksen yläkertaan ^^

Kaiken sen meikin ja teiniajalta tyyliin jääneen lätsän alta paljastui kaunis nuori nainen. Linda on tavoitteeltaan mammona, ja luonteeltaan melko siisti ja toimelias. Hän unelmoi vielä saavuttavansa talousneron arvostetun viran. Lindaa ei hetkauta, vaikka mies ei ole mallinmitoissa eikä aina tuoksu suihkunraikkaalle, mutta punaisia hiuksia hän pitää miehillä luonnottomina.

Kiitokseksi ihanista treffeistä Linda jätti Samulille oven taakse kimpun tulipunaisia ruusuja ja itse kirjoittamansa runon :)

Löydettyään lehdestä haaveilemansa työn liiketalousuralla Linda sanoi itsensä irti entisestä poliisivirkailijan pestistään.
Samuli esitteli rakkaansa ylpeänä vanhemmilleen, ja Samikin silmäili poikansa löytöä varsin hyväksyvästi. Kunhan pitäytyy itse vaan enemmän omanikäisessä vaimossaan ^^

Vaimosta puheenollen, Linda tuli loistavasti juttuun myös Maijun kanssa; naiset jakoivat samankaltaisen huumorintajun. Maiju ei malttanut odottaa, että Samuli kosisi tätä viehättävää neitosta ja että he alkaisivat tehtailla hänelle lapsenlapsia ;)

Tietämättä äitinsä toiveesta Samulilla oli samankaltaisia suunnitelmia kultansa varalle. Myöhemmin samana iltana hän johdatti Lindan yläkertaan ja halasi tätä hellästi. Irrottauduttuaan halauksesta hän hymyili. "Linda.."

Samuli polvistui Lindan eteen, joka pidätti hengitystään. "N-niin, Samuli..?" Samuli alkoi kaivaa jotain taskustaan. "Sinähän tiedät, miten paljon minä sinua rakastan, ja uskon.. Toivon, että sinä tunnet samoin." Linda nyökäytti päätään, liian jännittynyt puhumaan. "Joten.."
Samuli veti esiin samettisen sormusrasian ja avasi sen. "..tuletko vaimokseni?" Linda päästi viimein henkäyksen jota oli pitänyt, ja katseli lumoutuneena kauneinta ikinä näkemäänsä sormusta. Ikuisuudelta tuntuvan hetken kuluttua hän nyökkäsi. "Kyllä.. Kyllä, minä tulen vaimoksesi!" Samuli pujotti onnellisena sormuksen Lindan sormeen.

Linda hyppäsi haltioissaan Samulin kaulaan, ja onnen kyyneleet virtasivat hänen poskilleen. Tästä hetkestä hän oli unelmoinut koko elämänsä: tulla kosituksi mieheltä, jota hän rakasti koko sydämestään.

Kerrottuaan ilouutiset myös Samulin vanhemmille tuore kihlapari vetäytyi omaan rauhaan makuuhuoneen puolelle, jossa loppuilta sujui hellissä tunnelmissa.

Pari nukahti onnellisena toistensa syleilyssä :)

Vanhukset menestyivät töissään varsin verkkaisesti, siitä huolimatta että taitoja ja ystäviä oli tarpeeksi ja töihin mentiin hyvällä mielialalla :/

Työvaikeudet unohtuivat hetkeksi, kun koitti aika Lindan ja Samulin virallistaa liittonsa.

Molemmat olivat kirjoittaneet itse lyhyet valat, joita lausuttaessa yksi jos toinenkin vieraista herkistyi.
Ilta hämärtyi juuri parahiksi, kun Samuli pujotti vihkisormuksen vaimonsa nimettömään.

You may kiss your bride.. Aww :)

Kakun leikkuussa Samuli innostui hassuttelemaan, mutta Lindakin onneksi otti asian huumorilla vaikka saikin kermavaahtoa naamansa :>

Juhliin oli valmistettu jos jonkin sorttista ruokalajia, joskin loppujen lopuksi valtaosa vieraista oli kiinnostuneempia tuijottamaan teeveetä sisätiloissa.. Tämä ei kuitenkaan nuorta paria häirinnyt, he olivat liian keskittyneitä toisiinsa huomatakseen mitään muuta ^^
Kun juhlat viimein päättyivät ja vieraat palasivat koteihinsa, Linda ja Samuli haettiin limusiinilla läheisen maalaishotellin hääsviittiin, jossa he nauttivat hemmottelusta ja toisistaan kenenkään häiritsemättä.

Arkeen palattiin virkistyneinä, mutta kova flunssa piinasi vuorollaan jokaista perheenjäsentä viipyen kauimmin Sallassa, joka olikin monta päivää poissa koulusta lepäämässä.

Linda palasi ensimmäisenä työpäivänään töistä, ja sai huomata odottavansa ensimmäistä lastaan! Ihanaa, en malta odottaa että saan kertoa Samulille!

Samuli palasikin omalta työpaikaltaan vain hetkeä myöhemmin ylennyksen saaneena. Linda halasi miestään tervehdykseksi, ja kertoi uutiset tulevasta jälkikasvusta. Mies oli ilman muuta haltioissaan kuullessaan, että tulisi isäksi ^^

"Hienoa, pääsittehän te viimein asiaan!" Maiju huudahti illallispöydässä, ja Linda katsoi häntä ymmällään - eihän hän ollut vielä kertonut vauvasta! "Kyllä minä näen tällaiset asiat, tyttöseni," Maiju sanoi kuin lukien Lindan ajatukset, ja vinkkasi tälle silmää.

Sinä yönä Linda nukkui rauhallisesti haaveillen tulevasta lapsestaan ja elämästään rouva Romppasena :)

29. Haaveilua

2008-01-11T13:56:00.001+02:00

Nyt on kirjoitusinto päällä, joten tässä vielä toinen osa samana päivänä!

Aikuisuus alkoi painaa päälle sekä Sakua että Samulia, ja puolison etsintä oli aloitettava hyvissä ajoin. Piipahtaessaan eräänä iltana Lulun kolmannessa mielessä Samuli tunsi kerrankin onnen potkaisseen häntä. Nainen ei pistänyt pahakseen, kun Samuli tuli jutustelemaan niitä näitä säästä sun muusta. Samuli tunsi jotain lämmintä läikähtävän sisällään, kun tämä Lindaksi itsensä esitellyt vaaleaverikkö väläytti hänelle säteilevän hymynsä. Ilta alkoi kuitenkin nopeasti vaihtua yöksi. "Minun täytyy valitettavasti nyt lähteä," Linda sanoi. "Oli todella mukava jutella kanssasi, Samuli. Olen juuri muuttanut tänne, ja on mukava huomata että ihmiset ovat täällä näin ystävällisiä ja vastaanottavaisia." Nainen kääntyi vielä vilkuttamaan Samulille, kunnes katosi ihmisvilinään. Samuli päätti vielä istahtaa hetkeksi baaritiskin ääreen ja tilasi itselleen kokiksen. Lindat kauniit kasvot olivat painautuneet hänen mieleensä, eikä hän jutustellessaan viereensä istuneen naisen kanssa tuntenut olevansa täysin läsnä. Tämäkin nainen oli varsin kaunis, ehkä hänestä tulisi hyvä vaimo jollekin tulevalle sukupolven vesalle..
Samuli palasi kotiin myöhään yöllä, ja heräsi seuraavana iltapäivänä juuri parahiksi todistamaan Sakun varttumista aikuiseksi.
Vaihdettuaan jotain tyylikkäämpää ylle Saku nappasi lehden ja löysikin budjetilleen sopivan asunnon lähistöltä. Taksi kaarsi hetkeä myöhemmin pihaan vieden Sakun aloittamaan omaa elämäänsä muualla. Perijäksi suoriutui siis Samuli :)
Kaikki kolme koiraa päätettiin luovuttaa pois, eikä tilalle otettaisi aivan heti uusia lemmikkejä. Syynä oli oma kyllästymiseni..
Samuli oli tuonut koulusta mukanaan Kainon, johon hän oli salaa hieman ihastunut. Ensin hän ajatteli hurmata tytön upealla uimahypyllä, mutta jänisti viime hetkellä ponnahduslaudalta :D
Kaino ei onneksi ollut sellainen tyttö, johon olisi napannut hienot temput ja machoesitykset. Pieni puna karahti Samulin poskille, kun tyttö yht'äkkiä halasi häntä ^^

Samuli pyysi tyttöä liittymään perheen illallispöytään, mutta ruoka sai jäähtyä lautaselle nuoren parin luodessa helliä katseita toisiinsa.
Seuraavana päivänä, ensimmäisen kerran pitkään aikaan sekä Sami että Maiju saapuivat töistä ylenneenä. Molemmat ovat tätä nykyä pakoauton kuljettajia ^^
Sitten kasvoi viimeinenkin perheen lapsista teini-ikään. Salla pysyi hyvin nättinä, mutta tytöllä olikin mielessään hieman radikaalimpi muutos..
Seuraavana päivänä tyttö saapui koulusta punahiuksisena ja vahvassa meikissä. Hänen koulukavereidensa innostus animeen oli tarttunut häneenkin, ja tyttö muistutti nyt itsekin enemmän mangahahmoa :) Maiju ja Sami yllättyivät ensin tyttärensä muutoksesta, mutta hyväksyivät sen täysin. "Antaa kaikkien kukkien kukkia" oli ollut Maijun äidin motto.

Tässä välissä jyräsin Romppasten talon maan tasalle ja rakensin uuden. Ulkokuva talosta tulee myöhemmin, kunnes saan aikaiseksi somistaa pihaakin jotenkin..
Tällainen näkymä on ulko-ovelta eteiseen. Valkea ovi vie vanhempien makuuhuoneeseen, ja sitä vastapäätä on WC.

Vaaleansävyinen olohuone/harrastushuone.
Ja sama toisesta suunnasta. Samulikin päässyt kuvaan, anteeksi timantti..
Alakerran WC/kylpyhuone.

Maijun toiveesta purppuran sävyiseksi sisustettu vanhempien makuuhuone..

..jonka vieressä pikkuinen lastenhuone. Kerrankin muistin sen jo nyt eikä tarvitse jälkeenpäin lisätä :D

Tässä sitten yläkerran aulaa. Shakkipöytää vastapäätä huoneen toisella puolella on vielä kirjahylly ja pieni sohva.
Sallan huone. Punainen vallitsevana värinä ja seinillä itämaisia julisteita - tällainen huone kelpaisi minullekin ^^
Sallan huoneen vieressä Simon ja Samulin huone.

Lopuksi vielä yläkerran WC/kylpyhuone.

Sallasta oli tullut teiniksi kasvettuaan melko omissa oloissaan viihtyvä, hän vietti mielellään aikaa maalaamalla tai soittelemalla pianoa. Koulussa hänellä kuitenkin riitti kavereita, eikä häntä eriävästä tyylistään huolimatta kiusattu.
Uuteen taloon kehtasi kutsua myös mielitiettynsä ^^

Ja niin Samuli jakoi ensisuudelmansa Kainon kanssa. Kaino on muuten kolmannen sukupolven Tonin ja tämän miesystävän adoptiotytär :D

Kainon lähdettyä Samuli kertoi yksityiskohtaisesti äidilleen, miltä oli tuntunut suudella tytön kanssa ;D

Kaino oli toki ihana, mutta jotenkin tytön kanssa oleilu ei tuntunut Samulista oikealta. Joku toinen oli yhä hänen ajatuksissaan.. Samuli vietti aamupäivän soittelemalla lähialueen Linda-nimisille simeille, kunnes viimein taisi osua oikeaan. "Linda? En tiedä muistatko minua, mutta olen Samuli sieltä Stadista.. Meillä oli mukava juttutuokio tässä taannoin." Hetken hiljaisuuden jälkeen linjalta kuului vastaus. "Ai Samuli, kyllähän minä sinut muistan! Olipa mukavaa kun soitit, olin kuolla tylsyyteen." He juttelivat tovin viime viikkojen tapahtumista, kunnes Samuli keräsi rohkeutensa ja kysyi tahtoisiko Linda lähteä keilaamaan. "Keilaaminen kuulostaa hyvältä! Nähdäänkö Keilamaniassa vartin päästä?" He sopivat tapaamisen, ja Samuli laski hymyillen luurin.

Noin vartin kuluttua Samuli tapasi Lindan keilahallin edustalla, ja he päättivät aloittaa pelin oitis. Lindan ollessa vuorossa Samuli vajosi hetkeksi ajatuksiinsa.

Hän on niin kaunis.. Nuo siniset silmät ovat lumoavat. Mutta miten hän muka voisi pitää minusta, vaivaisesta teinipojasta? Samulin ajatukset keskeytyivät, kun oli taas hänen vuoronsa.

Muutamaa peliä myöhemmin molemmat olivat aivan uuvuksissa. Samuli tahtoi kiittää seuralaistaan. "Kiva että tulit. Näytät muuten tosi kauniilta tänään.." Linda näytti ensin häkeltyvän pojan kommentista, mutta hymyili sitten. "Kiitos Samuli.. Mitäs sanoisit jos syötäisiin vielä jotain tuossa kahvilassa?" Samuli piti ajatusta hyvänä, ja he menivät varaamaan pöydän.
Ruokaa odotellessa Samuli huomasi jälleen ajattelevansa vain vieressään istuvaa kaunokaista. Pitäisi ryhdistäytyä, eihän tämä voisi mitenkään toimia..

Lounaan jälkeen he kävelivät ulos, ja Linda halasi Samulia hellästi. "Kiitos, minulla oli oikein hauska päivä. Otetaan joskus uusiksi!" Istuttuaan taksiin Samuli näki Lindan seisovan vilkuttamassa hänelle jalkakäytävältä. Hän vilkutti takaisin, ja kääntyi sitten hymyillen poispäin. Ei koskaan pidä sanoa 'ei koskaan'..
Maiju ei suostunut antautumaan vanhuudelle, vaan tahtoi vaatteillaan ja meikillään osoittaa olevansa ainakin mieleltään nuori. Tuo mekko ei kyllä jätäkään mitään arvailun varaan ;)

Valmistuttuaan koulusta Samuli oli saanut töitä urheilu-uralta. Hän haaveili nousevansa kunnioitettavaksi eläväksi legendaksi, vaikkei se ollutkaan hänen oikea elämäntoiveensa.

Katsellessaan kaunista vaimoaan Samikin tunsi itsensä vielä nuoreksi pojanklopiksi, eikä pystynyt pitämään näppejänsä erossa rakkaastaan. Lapset saivatkin usein häpeillen paeta paikalta kun vanhemmat pääsivät vauhtiin ;)

Seuraavassa osassa perijä kasvaa aikuiseksi! Miten käykään Lindan kanssa?

28. Tappeluita ja varttumista

2008-01-10T20:11:00.001+02:00

Varoitan vielä toistamiseen, että tämänkin osan olen pelannut silloin parisen kuukautta sitten -> teksti voi olla hyvinkin kökköä. Pahoitteluni..
Viimeisin raskaus sai Maijun hermostuneeksi ja hajamieliseksi, josta seurauksena tämäkin tulipalo.. Palokunta oli onneksi tapansa mukaan ripeä ja ehti sammuttamaan palon ajoissa. Raskauden edetessä hiljalleen kohti loppua Maiju myös tukeutui neuvojen toivossa lehtori Palloseen(?). Muut perheenjäsenet pitivät tätä tosin hieman omituisena.. :DHurmuripoika-Simonkin oli viimein tullut aika oppia perustaidot elämää varten. Poju oli onneksi kilteimmästä päästä eikä venkoillut vastaan isälleen pottaopetuksessakaan ^^
Synnytys käynnistyi jälleen yön pimeinä tunteina, ja tällä kertaa myös Sami oli todistamassa tapahtumaa. Ei miehestä kyllä sanottavaa apua ollut, kunhan pudisteli päätään ja mutisi tietämättä mitä tehdä.. Maiju vain pyöräytti silmiään, tällä kertaa synnytys oli onneksi aiempia helpompi..

Leveä hymy levisi Maijun kasvoille: perheeseen oli viimein syntynyt kauan odotettu tyttövauva! "Katso Sami, meillä on nyt tytär! Eikö hän olekin suloinen? Pikkuinen Sallani.." Sami oli jo oppinut tuntemaan vaimonsa, eikä tohtinut kommentoida mitään nimivalintaan. Pääasia että tyttö oli terve.

Simo oppi isänsä avustuksella myös puhumaan ja kävelemään, ensimmäisenä sananaan tuttipullo :)
Eräänä aamuna aamiaispöydässä Sakulla oli ehdotus. "Tänä iltanahan on tiedossa peräti kolmoissynttärit, mitä jos kutsuttaisiin kerrankin vähän enemmän porukkaa kylään?" Muiden mielestä se oli loistava idea..

..siispä eikun tuumasta toimeen! Maiju kutsui muutaman perheen läheisimmistä ystävistä juhlistamaan Samulin, Simon ja Sallan kasvua.

Maiju vuokrasi baaritiskinkin vieraiden viihdykkeeksi. Samuli oli ensimmäisenä tilaamassa itselleen mehupaukkua ;)
Aikuisten rupatellessa Saku huolehti perheen pienimmistä..
..mutta ilta koitti nopeasti, ja oli aika siirtyä puhaltamaan kynttilät :) Ensin vuorossa Samuli ja Simo..
Mutta voi ei! Inhottava bugi sai pikku-Sallan otteeseensa, eikä hän pystynyt kasvamaan. Kukaan ei myöskään voinut ruokkia poloista tai laittaa häntä nukkumaan :S
Muiden päivänsankareiden kasvu onneksi onnistui. Simosta tuli hyvin reipas koululainen..
..ja Samulista komea nuorimies. Arpa soi hänelle perhetavoitteen ja (melko mahdottoman) toiveen, että 6 hänen lapsistaan menisi naimisiin. Samuli pitää hajuveden tuoksusta ja hattupäisistä naissimeistä, mutta alusasussa keikaroimista hän ei katso hyvällä.

Viimein seuraavana aamuna bugi hellitti otteensa Sallasta, ja tyttö kasvoi yhdeksi suloisimmista tyttötaaperoista ikinä :) Luonteeltaan neiti on hyvin menevä, toimelias ja kiltti, mutta todella vakava.

Uusia pentuja toivottiin kovasti taloon, ja Samuli kävikin suostuttelemassa Renttua asian suhteen.. Katsotaan miten käy :>

Seuraavana aamuna pöllysivät karvat etupihalla, kun Renttu otti matsia suden kanssa..

Pieni mutta pippurinen, Renttu päihitti itseään monta kertaa suuremman suden nipin napin!
Ensimmäistä kertaa Romppasten historiassa talossa vieraili ulosottosim.. Ja voi miten komea vieläpä! Miksei häneen voi saada yhteyttä jälkeenpäin? ;(

Julmasti hymyillen komistus vei perheen toisen sohvan.. Menetys ei kylläkään juuri tuntunut, tilalle saatiin heti uusi.

Renttu onkin hyvin aggressiivista sorttia, tällä kertaa uhrina oli vaan oma puoliso Minttu.. Joku teini hurraamassa vieressä.

Sami taas työssään opettamassa seuraavaa uhriaan ^^ Vaan mikäpä olisikaan mieluisampaa tietotavoitteiselle simille kun saada opettaa elämän tärkeitä taitoja lapsilleen?

Saku ja Samuli tulivat keskenään hyvin juttuun, vaikka molemmat tiesivät että jompi kumpi heistä olisi seitsemännen sukupolven perijä.. Normaalisti tämä olisi voinut aiheuttaa kitkaa sisarusten välille, mutta ei näiden leikkisien pojankloppien ^^
Kovasti odotettu hetki koitti, ja Minttu synnytti maailmaan kaksi suloista koiranpentua: uros-Mikun ja naaras-Maisan. Väritys näyttäisi ainakin vielä olevan peritty isältä.

Huih, Sami sai pahannäköisen sähärin yrittäessään korjata perheen tietokonetta :S Saku kauhisteli vieressä isänsä kohtaloa, joka onneksi selvisi tummuneella iholla ja pystyyn nousseilla hiuksilla.

Sallan taaperoikä vierähti hujauksessa, ja oli aika varttua kouluikään.

Tytön suloisuus ei kadonnut minnekään, hänestä tulee varmasti hyvin kaunis teini-iässä :)

Nyt kun kaikki lapset olivat kouluikäisiä, kutsuttiin jälleen kylään yksityiskoulunrehtori.
Tarkoituksena oli siis saada lapset parempaan kouluun, mutta herra päättikin (jo toistamiseen) bugittaa tuohon pihalle eikä hänelle pystynyt puhumaan mitään.. Lopulta poistin hänet move_objectsilla.

Rehtorin jököttäessä pihalla kasvoi Maijusta vanhus pölypilven saattelemana.

Taistelun tuoksinassa olivat Simo ja joku hänen koulukaverinsa, joka vieläpä voitti tappelun :S

Maiju antoi hiustensa harmaantua arvokkaasti, ja täytyy sanoa että hän kyllä säilyi todella hyvin ja on vähintään yhtä kaunis kuin aikuisena :)

Pennut kasvoivat pian, tässä Maisa joka lähetettiin pois..
..ja Miku, joka jäi taloon.

Nyt täytyy rehellisesti myöntää, etten muista oliko näillä kahdella kuvalla muuta tarkoitusta kun esitellä mahdollisia nättejä vaimoehdokkaita :D Luultavasti ei.
Jälleen vuorossa kahden synttärit yht'aikaa. Simo otti pienen varaslähdön isästään, joka näytti kovin vakavalta.. Ei kai olisi vielä halunnut harmaantua.

Simo on huomattavan paljon Samulin näköinen, samanlainen terävä leuka.. Tavoitteeksi tuli romantiikka ja elämäntoiveeksi julkkiskokki. Simoa kiehtovat hyväkuntoiset, iltapukua käyttävät naiset, jotka tuoksuvat aina suihkunraikkaalle.

Samissakaan ei voi havaita mitään liiallista rupsahtamista, nyt hän on vain charmikas kuten George Clooney :P Maijukin tykkäsi miehensä ulkonäöstä, ja nyt hänen ei tarvinnut enää harmitella näyttävänsä miestään vanhemmalta.

Seuraavan osan pyrin laittamaan viikonlopun aikana!