6. Kasvun aikaa

Viimein, muutaman viikon tauon jälkeen palaan viihdyttämään teitä uudella osalla, joka tosin koostuu lähinnä vähemmän(?) kiinnostavista kasvukuvista. Ensi osassa sitten hieman enemmän äksöniä!Moona totutteli pikku hiljaa ajatukseen äitiydestä ja sen tuomasta vastuusta, vaikka yrittikin aika ajoin laistaa kaikkein epämiellyttävimmistä askareista. Syvällä sisimmässään hän rakasti poikaansa syvästi, ja oli pahoillaan ettei pystynyt näyttämään sitä usein ulkoisesti. Vilma kasvoi viimein aikuiseksi, ja sille hankittiin heti töitä palvelualalta.

Turkka oli toipunut taannoisista potkuistaan nopeasti, ja huomasi pian ylenneensä ensihoitajaksi.

Turkan sydäntään lähinnä oli kuitenkin perhe ja erityisesti esikoinen Toni, töissä hän kävi ainoastaan elannon saamiseksi. Mielessään hän toivoi lisää lapsia, muttei rohjennut ehdottaa sitä Moonalle - ainakaan vielä.
Toisenlaista perheenlisäystä oli kuitenkin tiedossa, kun Nikita eräänä iltapäivänä pyöräytti maailmaan kolme suloista pentua. Myös ohikulkenut naapurinkoira tuli todistamaan tapahtumaa. Vaikka pennut olivat ihania, päättivät Moona ja Turkka luopua kahdesta pennusta ja jättää vain valkean, Nukaksi ristityn urospennun jatkamaan koirien sukua. Samalla lähti uutta kotia etsimään Rosvo.

Tonin vauvaikä oli ohi hetkessä, ja hänestä varttui hyvin paljon isäänsä muistuttava taapero - tällä hetkellä vain silmät muistuttavat Moonasta. Luonnepisteitä hän sai seuraavasti: 9-4-9-7-1, eli horoskooppi on skorpioni. Hyvin siisti ja menevä poika!

Myös Moona sai tuntea potkujen tuottaman pettymyksen, juuri kun hän oli ajatellut kaiken menevän niin hyvin! Aikuisikä oli jo puolessa, ei hän ehtisi aloittaa alusta.

Moona teki päätöksen josta hän saisi joko kärsiä tai nauttia mahdollisesti loppuelämänsä. Hän muutti tavoitteensa samaksi kuin Turkalla, perhetavoitteeksi. Näin hän voisi rakastaa lastaan ehdoitta ilman, että romantiikkaan taipuvat halut veisivät voiton. Samalla elämäntoive vaihtui, nyt se on 6 lapsista menee naimisiin.

Samana iltana Moona tunsi itsensä mahdottoman väsyneeksi eikä kello ollut edes seitsemää. Nälkä kurni, mutta uni vei voiton tämän tästä. Pian Moona kuitenkin säpsähti hereille tuntiessaan oudon muljahduksen vatsassaan.

Moona nousi varovasti ylös ja tajusi samantien mistä tuo outo tunne johtui - perheeseen saapuisi toinen lapsi. Tämä selittää väsymyksenkin, hän tuumi painuen saman tien pehkuihin - Turkka ehtisi kuulla uutisen aamulla.

Kuten arvata saattoi, Turkka oli uutisesta innoissaan ja tällä kertaa myös Moona pystyi jakamaan miehensä ilon. Tonia ei tietenkään unohdettu, ja äitiyslomalla Moonalla olikin rutosti aikaa esikoiselleen.

Pian varttui myös Nukka niin persoonallisen suloiseksi koiraksi, että se varasti oitis kaikkien sydämmet (including me!).

Samana päivänä Nukka sai seuraa mustasta labradorinartusta nimeltään Linda.

Talo alkoi käydä ahtaaksi, puheopetuskin tapahtui ovenraossa - paikasta jouduttiin kylläkin luopumaan kun Tonin taakse alkoi kerääntyä jonoa, eikä opetus paljoa ehtinyt edetä.

Synnytys käynnistyi viimein, tällä kertaa kesken yöllisen jääkaapin tyhjennyksen. Moona sai huutaa äänensä käheäksi ennen kuin Turkka riensi paikalle.

Ei miekkosesta kylläkään juuri apua ollut. "Hyvin se menee kulta, hengität vain syvään katso näin --" "Ole sinä nyt hiljaa siinä kun et muuta osaa kuin ruikuttaaaaauts sattuu..!!"

Kaikki tuska palkittiin, kun Moona sai syliinsä toisen lapsensa - tällä kertaa tytön. "Sinä muistutat ihan Tiinaa.. Se siis olkoon nimesi." Tälläkään kertaa Turkalla ei ollut sananvaltaa nimenvalinnassa, muttei hän uskaltanut uhmata vaimoaan. Tärkeintä että lapsi on terve..

Sen sijaan poikansa verbaaliseen älykkyyteen Turkka tahtoi olla osallisena, ja riensi seuraavana päivänä töistä saattamaan loppuun puheopetuksen. "Sano isä, i-s-ä iiiiisä.. Mainiota!"

Vielä kun ensiaskeleet oli otettu, pystyi Toni rauhallisin mielin - ja platinamielialalla - kasvamaan reippaaksi kouluikäiseksi.

Milena oli aikoinaan kertonut Moonalle, että hänellä on nykyään myös aikuisikään ehtineet sisko ja veli, ja että nämä oli otettu huostaan huonon koulumenestyksen vuoksi. Moona ei aikonut antaa saman tapahtua omille lapsilleen, ja pitäisi alusta asti huolen että nämä tekevät läksynsä ajoissa. Samalla hän oli luvannut itselleen edes yrittävänsä löytää siskonsa ja veljensä ennen kuolemaansa.

Välillä, väsyneenä ja ajatuksissaan, Moona onnistui sytyttämään milloin aamiaisen, milloin illallisen tuleen. Ruoholaakson palokunta oli onneksi tunnettu rivakkuudestaan, eikä pahempia vahinkoja sattunut.

Toni toi ensimmäisen kymppinsä jo toisena koulupäivänään, johon Moona tietenkin oli enemmän kuin tyytyväinen.

Saipa kissaneiti Vilmakin viimein seuraa, kun Turkka eksyttyään lähelle muuttaneeseen eläinkauppaan otti ja osti kilpikonnakuvioidun Lakun.

Tiinan aika saavuttaa taaperoikä koitti nopeasti, Turkka sai tällä kertaa kunnian auttaa kynttilöiden puhalluksessa.

Tytön luonne eroaa hieman veljensä luonteesta: 10-1-4-7-3, ja horoskooppi on neitsyt. Tiina perii selvästi äitinsä kauniit piirteet.

Illalla töistä tullessaan (rahan saamiseksi Moona oli hakeutunut Löysäilyuralle) jo tutuksi tullut tunne valtasi jälleen Moonan, maha kasvoi jo kolmannen kerran raskauden merkiksi. Tämä taitaakin jäädä viimeiseksi, alan jo lähestyä vanhuutta..

Pentuja tiedossa taasen? Tällä kertaa vain laji on eri.

Moona hoiti taas urhoollisesti opetukset ja muut taaperoiän tuomat tehtävät, varoen kuitenkaan rasittamasta itseään liiaksi. Tiina oli onneksi rauhallinen lapsi, eikä vaatinut jatkuvaa huomiota tai vahtimista.

Nukan ja Vilman erimielisyydet kärjistyivät tappeluun, joka jäi onneksi viimeiseksi.

Loppuraskaudesta tuli entisiä rankempi, ja Turkka määräsi vaimonsa jättämään lastenhoidon hänelle loppuajaksi. Moona nukkuikin suurimman osan päivästä ja rentoutui kuumassa kylvyssä aamuin illoin.

Edellisen tapaan synnytys keskeytti aterioinnin, tällä kertaa paikalle osuikin Toni Turkan hoitaessa Tiinaa lastenhuoneessa.

"Mitä tapahtuu äiti? Sattuuko sinuun? Älä kuole!" Toni huusi kauhuissaan. "Älä huoli kultaseni, kohta tämä on ohi.. Saat todistaa elämän ihmeen.."

Pian Toni tajusi mistä oli kysymys, mutta sulki silmänsä jännityksissään. Parkaisu sai hänet katsomaan uudelleen, ja hän näki äitinsä sylissä vastasyntyneen veljensä. "Toni, tässä on veljesi Tuukka", Moona sanoi väsyneellä mutta onnellisella äänellä. Sisaruksistaan poiketen Tuukka peri äitinsä ihonvärin, muuten tämä muistuttaa heitä.

Viereisessä huoneessa tapahtui myös: Tiinasta kasvoi kouluikäinen. Hän ryntäsi saman tien Turkka perässään keittiöön tervehtimään uutta veljeään.

Tässäpä tämä taas oli. Kommenttia saa laittaa ahkeramminkin ;)