37. Lisääntymistä

Uusi osa taas pienen tauon jälkeen :)

Ahkeroinnista oli ollut hyötyä, ja Lassi oli ylentynyt armeijaurallaan jo alikersantiksi. Nyt vaan äkkiä vaatteidenvaihtoon, nimittäin..

..on aika juhlia häitä! Vieraita saapuikin yllättävän monta, joukossaan tietysti Lassin isosiskot Linnea ja Lotta.
Seremonia alkoi valoilla, jotka pari oli itse kirjoittanut. Se oli kaunista kuunneltavaa, ja monet vieraat herkistyivät kyyneliin asti.

Sitten vaihdettiin sormukset..

..ja ensimmäinen suudelma avioparina. Anita on nyt virallisesti Romppanen :)

Illan hämärryttyä siirryttiin sisätiloihin, ja onnentoivotusten jälkeen nautittiin herkullista hääkakkua.

Juhlat onnistuivat loistavasti, ja limusiini kaartoi pihaan viedäkseen vastanaineet pienelle lemmenlomalle. Lassi tahtoi välttämättä istua vaimonsa sylissä.. :D

Palattuaan kotiin nuoret rakastavaiset nauttivat toistensa seurasta porealtaassa muiden mentyä jo nukkumaan

Nukkumaanmenon sijaan Lassi päätyi harjoittamaan kuntoaan nyrkkeilemällä. Hieman vaihtelua ainaiseen kuntolaitteella rehkimiseen.

Aamun juuri valjettua Anita sai huomata ilouutisen: hänen ja Lassin esikoinen oli hyvää vauhtia kasvamassa hänen vatsassaan. Täytyy kertoa Lassille!

Vaihdettuaan päälleen jotain mukavampaa Anita riensi edelleen nyrkkeilysäkkiä hakkaavan miehensä luo. Kuultuaan uutisen perheenlisäyksestä Lassi veti vaimonsa hellään halaukseen. "Minusta tulee isä!"

Lassi otti isän roolin vakavasti jo raskauden aikana hoivaamalla tulevaa äitiä hieromalla, valmistamalla herkullisia aterioita ja ottamalla vastuun kaikkein rankimmista kotitöistä.

Lassi myös uudisti parin makuuhuoneen uusilla huonekaluilla. Kelpaisi minullekin! ^^

Tässä taloudessa oli varsinainen harvinaisuus että koko perhe oli yhtäaikaa syömässä, mutta aina silloin tällöin joku (yleensä Linda) sai kerättyä kaikki samaan aikaan ruokapöytään

Linda on kyllä erityisen hyvin säilynyt vanhus, varmaan kauneimpia joita pelissäni on ollut :)

Nauttiessaan yöpalaa Anita odotti lähestyvää synnytystä jännityksen ja ilon sekaisin tuntein. Miten synnytys onnistuisi? Koskisiko se paljon? Salaa Anita myös toivoi, että tulokas olisi tyttö.

Vastaukset kysymyksiinsä Anita saisi pikemmin kuin uskoikaan, synnytys nimittäin käynnistyi seuraavana aamuna. "Aah, tämä koskee niin.. Miksi Lassi ei voi olla täällä?" Vain kotiapulainen kuuli Anitan tuskanhuudot, kun lapsi pyrki maailmaan..

Loputtomalta tuntuneen synnytyksen jälkeen Anita katseli onnellisesti hymyillen esikoistyttönsä silmiin. Vihreät silmät ovat perua isältä, mustat hiukset ja iho puolestaan äidiltä. "Taidan ristiä sinut.. Aamuksi."

Aamu sai suloisen pikku huoneen aivan vanhempien huoneen viereen.

Anita oli soittanut Lassin työpaikalle ja pyytänyt kertomaan, että tästä oli tullut pienen tytön isä. Töistä päästyään Lassi riensi oitis uuteen lastenhuoneeseen ja nosti tulokkaan kehdosta. "Terve pikkuinen.. Olen isäsi. Toivottavasti sinusta tulee yhtä kaunis kuin äidistäsi."

Talon ohi käveli näin kaunis nainen, mahdollista vaimoainesta.. Jos perijä on siis poika. Ajattelin näin yhdeksännen sukupolven kunniaksi antaa teidän lukioiden äänestää perijää sitten kun se on ajankohtaista :P

Lassi hoiti mielellään yösyötöt ja vaipanvaihdot antaen Anitan nukkua tarvittavat yöunet, että tämä jaksaisi hoitaa Aamua päivät hänen ollessa töissä.

Lahja on jäänyt hieman taka-alalle, eikö? Kanikamukin tuli tervehtimään tyttöä, ja muut talon asukkaat katsoivat oudoksuen tämän jutellessa seinälle :D

Samulikin jaksoi yhä ahkeroida töissä, ja maksimoi myös karismansa.

Kelpo ukkina hän hoiti myös Aamua aina kun töiltään ja harrastuksiltaan ehti.

Anita oli taas palannut töihin, ja palattuaan eräänä iltana oli Lassi häntä vastassa. Lassi suuteli vaimonsa kättä hymyillen."Oletpa erityisen kaunis tänään," hän sanoi matalalla äänellä ja johdatteli Anitan sisään.

Ja tähänhän sitä päädyttiin ;)

Linda rakasti pikkuista Aamua, hän oli iloinen saadessaan taas jonkun jota hoivata nyt kun omat lapset olivat jo isoja.

Tuttu mutta aina yhtä epämiellyttävä aamupahoinvointi alkoi pian kiusata Anitaa. Pitänee varata aika lääkärille, että saan varmuuden raskaudesta..

Huono olo kaikkosi Anitan mielestä, kun oli aika juhlia Aamun syntymäpäiviä. Ylpeä ukki sai kunnian auttaa kynttilöiden puhalluksessa.

Todella suloinen tyttö sieltä kuoriutuikin ^^ Aamu on melko mariseva luonne, mutta hyvin siisti ja toimelias.

Kiltisti tyttö ainakin istui syöttötuolissaan ja pisteli puuronsa ilman suurempia vastalauseita.

Lääkäri oli vahvistanut, että Anita tosiaan odotti toista lastaan, ja olipa vatsakin ehtinyt jo kasvaa hieman. Lassi oli melkeinpä vaimoaan innokkaampi tulokkaasta, olihan hänen hartain toiveensa nähdä kuuden lapsensa menevän naimisiin. Katsoo nyt sitten tuleeko ihan kuutta kuitenkaan :D

Perheen koiratkin olivat viimein tutustuneet toisiinsa paremmin, ja päästiin pentujenhankintaan.

Opetusten aika koitti myös Aamulle. Tyttö oli ensin hyvin vastahakoinen avaamaan suutansa, mutta alkoi lopulta päästellä muutamia sanoja, ensimmäisenään tuttipullo.

Anita hoiti opetukset, Lassi puolestaan huvipuolen. Hän oli alituiseen kutittelemassa ja leikittämässä tyttöään :)

Samulin äkillinen kuolema tuli yllätyksenä minullekin, näytti että hänellä olisi ollut vielä päiviä jäljellä..

Linda murtui täysin tajuttuaan tapahtuneen. Hänen elämänsä rakkaus oli poissa..

Iloa surun keskelle toivat Aamun toiset synttärit. Säilyykö tyttö kauniina?

Säilyi todellakin, paljon on äitinsä näköä ^^

Aikomuksenaan painua suihkun kautta pehkuihin Anita pysähtyikin yht'äkkiä tuntiessaan vatsassaan tuttua kipua. Toinen lapsi tahtoi maailmaan, eikä se tuntunut yhtään edellistä helpommalta.

Kivusta huolimatta synnytys eteni sutjakasti, ja ei aikaakaan kun Anita sai syliinsä toisen tyttönsä. Tulokkaalla on samat perimät kuin isosiskollaankin. "Pieni Aurorani.."

Siinäpä se osa. Aika paljon lyhyitä kuvatekstejä, pyydän anteeksi sitä.. Kommenteista tulen iloiseksi ^^