38. Kasvua ja kaappaus

Päivittelen nyt melko nopsaa tahtia kun ollaan näin loppusuoralla, aloitan sitten uuden tarinan jahka saan Romppaset 10. sukupolveen :)

"Katsohan tytärtäsi," Anita sanoi ojentaen vastasyntyneen Auroran Lassille. Lassi hymyili hellästi tulokkaalle. "Meillä on kaksi kaunista tyttöä.."

Viime osassa lapseksi kasvanut Aamu sai soman pikku huoneen yläkerrasta, pitäähän kouluikäisellä olla jo hieman yksityisyyttä.

Mutta kukas onkaan tämä kaunis nuori nainen? Aivan, Lahja oli saavuttanut viimein aikuisuuden ja lähti myös taholleen aloittamaan omaa elämäänsä. Hänen, sekä aiemmin pois muuttaneiden Linnean ja Lotan elämään kurkkaamme vähän myöhemmin.

Aamu osoittautui hyvin ahkeraksi pikku tytöksi, joka auttoi mielellään äitiään pienissä kotiaskareissa. Hänestä tulee varmasti loistava perheenäiti vanhempana :)

Aamuyön pimeydessä koitti Ninnin synnytys. Montakohan pentua perheeseen suotaisiin? Yksi vain, mutta sitäkin suloisempi. Valkea urospentu nimettiin Pepiksi.
Vaikka Lassi oli ollut naimisissa Anitan kanssa jo muutaman vuoden, järkyttyi hän silti aina välillä vaimonsa avoimuudesta. Luulisi kyllä miehen jo tottuneen näkemään nainen eevan asussa :P
Työtäkään ei sovi unohtaa perhe-elämän keskellä. Lassi tankkasi tarvittavia mekaniikkatietoja vaikka öisin, syöttäen aina välillä pienen Auroran ja palaten jälleen kirjan pariin.
Anita rakasti tyttöjään suuresti. Hän oli toivonut suurperhettä teini-ikäisestä asti, ja pikku hiljaa unelma alkoi toteutua. Lassin elämäntoiveeseen tarvittavat kuusi lastakaan eivät tuntuneet kovin kaukaiselta ajatukselta.
Myös Linda oli onnellinen lapsenlapsistaan, mutta ajoittain töiden ja lastenhoidon yhteensovitus oli yli seitsenkymppiselle liikaa ja henkisiltä romahduksilta ei voinut välttyä.
Rauhallisen vauva-ajan jälkeen koitti Auroran aika kasvaa piirun verran isommaksi.
Näin suloinen tyttö sieltä kuoriutui ^^ Luonne on täysin sama kuin Aamulla, myös Aurora on hyvin siisti, toimelias ja leikkisä.
Lassi ei pistänyt pahakseen, että Linda kömpi välillä poikansa viereen nukkumaan. Yläkerrassa oli varsin hiljaista Samulin lähdettyä, ja Linda nukkui paremmin kuunnellessaan toisen rauhallista hengitystä.
Perheen kolmas lapsi ilmoitteli pian tulostaan, ja raskaus olikin jo luultua pidemmällä. "Miten en ole huomannut aikaisemmin.."
Pikkuinen Pepi oli erityisesti Auroran suosiossa, tyttö kaappasi pennun syliinsä aina kun mahdollista eikä olisi millään tahtonut päästää irti.
Vanhuuspäivillään Linda oli löytänyt uuden harrastuksen: naapureiden tiirailun päiväsaikaan. Viereisten talojen tapahtumat kiinnostivat naista kovasti, eikä hän voinut olla juoruilematta niistä myös muille perheenjäsenille.
Jotkut naapurit huomasivat tirkistelijän, eivätkä olleet asiasta yhtään mielissään. Linda lannistui uhitteluista hetkeksi, mutta palasi lopulta taas paheensa pariin.
Välillä oli uhrattava aikaa myös lastenhoitoon, eikä pottailuopetus ollut ilmeestä päätellen Lindan lempipuuhaa :P (ihmettelen muuten suuresti; Lindalla oli ennen kauniin siniset silmät, mutta nyt ne on tuollaiset harmaat :O Enkä ole poistanut mitään ladattavia aikoihin.. Anitalle käynyt samoin :/)
Naimisissa olon lisäksi Lassi ja Anita olivat toistensa parhaita ystäviä, kummankaan ei tarvinnut salata toiselta mitään ja he pystyivät olemaan täysin luonnollisesti toistensa seurassa. Toivottavasti tilanne ei muutu tulevaisuudessakaan.
Linda teki lopulta lopullisen päätöksen ja jäi eläkkeelle töistään. Nyt ei tarvitsisi missään vaiheessa turvautua lastenhoitajaan, ja vanhemmatkin saisivat nukkua yönsä kun Linda hoitaisi kehdosta nostelut ja syötöt.

Myös opetuksia suoritettiin öisin, eipä ollut muita perheenjäseniä kävelemään opettelevan Auroran kulkuväylällä.

Linda oli juuri saanut opetushetken päätteeksi Auroran nukkumaan, kun viereisestä huoneesta kuului huuto. Anitan synnytys oli käynnistynyt! "Ihan rauhassa vaan, olet jo vanha tekijä!" Linda kannusti miniäänsä, vaikka oli itsekin hyvin jännittynyt. Lassi oli jälleen ehtinyt lähteä töihin.

Hetken ponnistelun jälkeen Anita piteli käsissään ensimmäistä poikaansa. Tulokkaalla oli isänsä vihreät silmät, äitinsä iho ja mustat hiukset - kuten sisarillaankin.

Linda oli jo ehtinyt viereiseen lastenhuoneeseen, kun Anita riensi tämän luo ja ojensi vastasyntyneen hänelle. "Luulen, että tämä ei ole vielä ohi.."

Seurasi lisää ponnistusta, ja Anita saattoi maailmaan vielä toisen vauvan. Kaksoset! Toinen tulokas oli tyttö, muuten samoin perimin mutta silmät ovat äidiltä (ne oudot harmaat..). Poikavauva sai nimekseen Aukusti, tyttö nimettiin puolestaan Anniksi. Nyt riittääkin talossa vilinää: vanhus, kaksi aikuista, lapsi, taapero, kaksi vauvaa ja vielä kolme koiraa :D

Myös Pepistä kasvoi komea aikuinen koira. Väritys on enimmäkseen isä-Retulta.

Lastenhuonetta laajennettiin hieman, ja sisustus muuttui täysin. Vihreän ja ruskean sävyt sopivat molemmille sukupuolille.

Anita oli Lassia vastassa tämän tullessa töistä, ja kertoi heti ilouutiset miehelleen. Halattuaan vaimoaan Lassi riensi jännittyneenä lastenhuoneeseen tervehtimään tulokkaita. Neljä lasta.. Ja näin nuorena!

Koirat olivat rakkaita koko perheelle, mutta koostaan huolimatta alkoi talo tuntua ahtaalta..

..joten Retu sekä Ninni päätettiin luovuttaa löytäeläinkeskukseen. Pepille hankittaisiin kyllä seuraa heti kun mahdollista.

Tilannetta helpotti myös huomattavasti, kun koitti Auroran aika kasvaa lapseksi. Tyttöä olisi väsyttänyt hirveästi, mutta äidin hurraahuudot saivat hänet lopulta kasvamaan..

Aivan yhtä kaunis kuin siskonsakin :) Vaikeaa tulee olemaan perijän valinnassa kun kaikki ovat niin suloisia!

Auroralle sisustettiin varsin pinkihtävä huone yläkertaan.

Anita ei jaksanut pitkään odottaa, ja osti Pepille kumppaniksi vaaleasävyisen siperianhuskyn Sakuran.

Vanhemmat saivat aikaa toisilleen, kun kaikki lapset oli peitelty nukkumaan ja Lindakin oli vetäytynyt huoneeseensa. "Suurperhettähän sinä toivoit.. Ja sen myös sait." Lassi sanoi hiljaa. Anita nyökkäsi hymyillen ja painoi päänsä miehensä olkapäälle onnellisesti huokaisten.

Aika ajoin pieni huolen häivähdys käväisi Anitan mielessä. Jaksaisivatko he elättää neljä lasta ja kaksi koiraa? Olihan Linda vielä apuna, mutta vanhus ei välttämättä eläisi enää montaa vuotta, kuka sitten pitäisi huolta pienimmistä heidän ollessa töissä..

Unohtaakseen huolensa Anita kävi hieman tuulettumassa kaupungilla, puistossa kävellen tai sovittaen mitä kauneimpia juhla-asuja läheisissä putiikeissa.

Tarttui reissuilta jotain mukaankin, lähinnä kuitenkin uusia vaatteita lapsille.

"Syöhän reippaasti pikkuinen, että jaksat illalla kasvaa."

(Ikkunabongailua :)) Totta tosiaan illalla juhlittiin kaksosten kasvua taaperoiksi. Anitan kimppakyyti oli juuri saapunut pihaan, mutta hän tahtoi välttämättä katsoa pienoistensa varttumisen ennen töihin lähtöä.

Anni on oikeastaan siskojensa kopio, mutta suloinen joka tapauksessa. Tyttö on perheen lapsista ainut, jonka luonne hieman eroaa muista: siisteyttä on hieman vähemmän, ja Anni on myös muita vakavampi.

Aukustista tuli aivan hurmaava pikkumies <3

Linda kärsi aika ajoin kiusallisista pidätysvaikeuksista, lähenihän hän jo kahdeksankymmenen vuoden ikää. Onneksi kukaan ei nähnyt, hän ajatteli ja hipsi vaivihkaa kylpyyn.

Lassi oli rauhassa tiirailemassa tähtiä eräänä iltana, kun yht'äkkiä alkoi kuulla outoa huminaa yläpuoleltaan. Samassa outo voima alkoi kiskoa miestä ylöspäin. Lassi piteli hädissään kiinni teleskoopista, mutta voima oli hänelle liian vahva ja hänen otteensa kirposi. Säde veti hänet avaruusaluksen sisään, joka oli tiessään yhtä nopeasti kuin oli ilmestynytkin.

Lassin avunhuudot olivat saaneet paikalle muut perheenjäsenet. Anita oli järkyttynyt, näkisikö hän miestään enää?

Muutamaa tuntia myöhemmin ulkoa kuului jälleen huminaa ja tömäys, kun avaruusoliot palauttivat Lassin vähemmän hellävaraisesti.

"Auts, se sattui.." Noustuaan ylös Lassi vilkaisi taakseen ja meni kalpeaksi kuin lakana. Se ei ollutkaan unta, hänet oli oikeasti kaapattu avaruusalukseen!

Useana yönä tapauksen jälkeen Lassi kärsi sekavista painajaisista, joissa häntä kidutettiin ja häneltä kyseltiin kysymyksiä joihin hän ei osannut vastata. Anita oli huolissaan miehestään, muttei oikein osannut tehdä muuta kuin olla tämän tukena.

Perheen esikoinen Aamu oli jo ehtinyt tavoittaa teini-iän, ja on kyllä kaunis tyttö :) Arpa soi Aamulle perhetavoitteen, elämäntoive on sama kuin isällään. Aamua kiehtovat vampyyrit ja simit jotka käyttävät alusvaatteita, brunetet eivät ole tytön mieleen.

Taannoinen kaappaus oli jo lähes poistunut Lassin mielestä, kun hän eräänä iltana tunsi oudon tunteen vatsassaan. Ja pumps - maha kasvoi. "M-mitä, olenko minä.. Raskaana?" Perhe taisikin saada pysyvän muiston Lassin avaruudenvierailusta.

Tämmöistä tällä kertaa. Tottuuko Lassi ajatukseen, että seuraava lapsi syntyykin hänen vatsastaan? Miten Anita ottaa asian? Sen näette kun jatkatte seuraamista. Saa heittää myös kommentilla ^^