Tämä sivusto on omistettu toiselle legacy-suvulleni Romppasille. Tietoa legacyhaasteesta saat linkkilistassa ylinnä olevista linkeistä.

tiistai 18. syyskuuta 2007

20. Historia toistaa itseään

Tällainen komistus otti ja käveli yhtenä päivänä tontin ohi.. Varmaan parhaimman näköinen npc ikinä! Mistä lie tupsahtanut :O Tulee ehdottomasti liittymään sukuun vielä jossain vaiheessa.
Markus jatkoi tasaista ylenemistään talousuralla, säilyttäen edelleen tyynen olemuksensa sen sijaan että olisi väläyttänyt mitään hymyntapaista. Macho..
Markosta puolestaan varttui reipas koululainen :) Söötti.
Varo vaan Leevi, ettet tee liian läheistä tuttavuutta sen suden kanssa..
"Mitenkähän isoksi minä tällä kertaa kasvan?" Milla tuumi mahan jälleen saadessa lisäsenttejä. Kun vaan et kaksosia pullauta!
"Isä isä, katso! Sain kympin!" "Mmm, kahvia.."
Vaikka Leevi ei aina noteerannutkaan lapsiaan, olivat hän ja Lempi kuin vastarakastuneita. Mies käytti rakkaansa kestitsemiseen surutta rahaa, jota perheelle onkin kyllä kertynyt ihan mukavasti :)
Autokin sai hieman muuta käyttöä kulkuneuvona olemisen lisäksi ;)
Rakastavaiset palasivat kotiin juuri parahiksi todistamaan Millan toista synnytystä. Leevi siirtyi suosiolla taka-alalle Lemmen kiirehtiessä hakemaan pyyhkeitä ja lämmintä vettä tytärpuolelleen.
Markuksesta ei ollut taaskaan mitään erityistä hyötyä, mutta hän ajatteli jäädä vaimonsa henkiseksi tueksi - vaikka joutuikin peittämään silmänsä vähän väliä ettei olisi itse pyörtynyt.
Tuska palkittiin, ja Milla pyöräytti maailmaan täysin samoilla perimillä veljensä kanssa varustetun tyttövauvan, Maisan. Tällä kertaa Milla ei heti tyrkännyt vastasyntynyttä miehelleen, vaan syötti ja kylvetti tämän itse ja vei sitten Markon entiseen kehtoon. "Jos minusta on kiinni, sinä olet perijä", Milla vielä kuiskasi pikkuisen korvaan ja lähti sitten itsekin lepäämään.
Maisan syntymän jälkeen päättivät simit alkaa kävellä seinien läpi, tosin se on mahdollista vain tuosta tietystä kohdasta.. Hauska, mutta harmiton pikku bugi.
Leevi päätti opettaa edes yhdelle perheen lemmikeistä jonkun taidon, ja pian Kati osasikin antaa tassua mallikelpoisesti.
Illalla juhlistettiin Lemmen astumista elämän ehtooseen koko perheen voimin, Markus vaan hieman pilasi synttärisankarin kakkukuvan -_^
Juhlat keskeytyivät surullisesti, kun Viikatemies yllättäen saapui vaatimaan seuraavaa uhriaan - Leeviä. Mies ei olisi missään nimessä tahtonut vielä jättää vaimoaan ja tyttärensä perhettä, mutta kuolema oli armoton.. Jälkeensä Leevi jätti, surevien omaisten lisäksi, platinahaudan (ensimmäisenä suvussa!) ja rahallista perintöä yhteensä useamman kymmenentuhannen simoleonin arvosta.
Lempi oli aivan murtunut. Miksi hänet jätettiin maan päälle viettämään vanhuuspäiviään ilman kaikkein rakkainta ihmistään? "Olisivat vieneet minutkin.."
Surun keskellä kasvoi Maisasta taapero täysin samalla luonteella veljensä kanssa. Kukaan ei kuitenkaan voinut aavistaa tämän jäävän tytön viimeiseksi yöksi talossa..
Marko oli jo pitkään kamppaillut koulutehtäviensä kanssa yksikseen, talon aikuisilla oli harvoin aikaa auttaa poikaa läksyissä. Numero alkoi nopeasti laskea, kunnes se oli alin mahdollinen. Täysin varoittamatta kävi sitten niin, että sosiaaliviraston auto kaarsi pihaan eikä mitään enää ollut tehtävissä..
Markon lisäksi sosiaalivirkailija vei pienen Maisan, ja kehtasi vielä hymyillä!
Milla ei voinut tehdä muuta kuin katsella vierestä, kun hänen rakkaat lapsensa kannettiin autoon joka ajoi pois. Hän yritti pysyä vahvana, mutta sosiaalivirkailijan julmat syytökset saivat hänet lopulta puhkeamaan lohduttomaan itkuun.
Markus riensi lohduttamaan rakastaan, vaikka oli itsekin yhtä järkyttynyt. "Hys, kyllä me tästä selviämme.."
Yksin jäätyään Markus päästi turhautuneisuutensa ja surunsa ulos. Miksi juuri heille piti käydä näin?
Markus kuivasi nopeasti kyyneleensä ja vietti ensimmäisen yön valvoen vaimonsa unta, joka oli hyvin katkonaista ja Milla heräsi useasti omaan huutoonsa.
Päivien kuluessa Millan mieliala ei juuri kohentunut, ja Markus päätti hieman piristää vaimoaan. "Mitäs sanoisit jos jättäisit menemättä töihin ja lähtisimme sen sijaan hieman virkistäytymään kaupungille?" Milla epäröi hetken mutta lopulta suostui ja vaihtoi työvaatteensa arkisempiin; jos hän jotain tarvitsi niin muuta ajateltavaa, töissä hän vain surisi tapahtunutta.
Markus valitsi läheisen kahvilan, joka oli sisustettu 50-luvun tyyliin - Millan lempi-aikakausi. He söivät maittavan kolmen ruokalajin aterian, ja pieni hymy alkoi vähitellen ilmestyä Millan kasvoille.
Sitten siirryttiin tanssilattialle, ja meno alkoi käydä hyvin läheiseksi.. Milla kuiskasi hiljaisen kiitoksen miehensä korvaan tanssin lomassa.
Kärttyisällä Rva. Kurjenkaulalla oli sanansa sanottavana parin touhuista. "Ettäs kehtaat, mokoma hulttio! Ajattelisit aivoillasi etkä alapäälläsi senkin.." rouva kimitti, eikä ottanut kuuleviin korviinsakaan Markuksen huomautusta, että he olivat olleet naimisissa jo vuosia.
Pari päätti siirtyä valokuvauskopin suojiin mielessään kuitenkin hieman kuvien ottamista vauhdikkaampi ajanviete. Milla poistui kopista hento puna poskillaan, eikä ollut huomaavinaankaan vieressä hurraavia ihmisiä ja taas paikalle ehtinyttä Kurjenkaulaa. Markus oli totisesti onnistunut saamaan hänen ajatuksensa muualle :)
Kotosalla Luukas oli ylennyt teiniuransa huipulle.
Lempi puolestaan oli herätellyt vanhan ihastuksensa Enniin, vaikka sisimmässään yhä ikävöi Leeviä.
Kului muutama viikko, ja Milla sai huomata kuvauskoppisession tuottaneen toivottua tulosta. Perijä pitäisi saattaa maailmaan ennen kuin hän olisi liian vanha saamaan lapsia.
Markuskin oli onnellinen uutisesta, ja he lupasivat yhdessä pitää erityistä huolta tästä lapsesta.
Jos luet, kommentoi!

8 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Tää sun tarina on ihan huippu. Olen lukenut alusta asti mutta en vain ole jaksanut kommentoida. Älä lopeta tätä tarinaaa ikinä;)

Anonyymi kirjoitti...

Samoin!! Tää on ihan ylisuper hyvä! Sanankuvaamaton, mut en jaksas vaa kommat...

Anonyymi kirjoitti...

Mahti legacy! Heh, tuo Kurjenkaula on kyllä niin huippu. :>

Anonyymi kirjoitti...

Kiva osa taas^^ Oho, mullakin on tän niminen osa lc:ssäni :D

Unknown kirjoitti...

Tästä pitäis maksaa sulle! Mä itekki rakastan pelata simsiä mut tää tarina on melkee parempi ku vaikka pelais ite!:)

Anonyymi kirjoitti...

tjaaa... ei pettäny. mut kakrut meni. mulla ei oo ikinä jääny noin pitkäks aikaa poraamaan lasten perään o__O
Hei voiksä tehä pidemmän suvun kun kymmenen polvee? vaikka 15 tai kakskytä? (: on kyl hyvää tekstiä.
-vanssukka

Anonyymi kirjoitti...

Vautsi! Mä todella tykkään tästä. oon lukenu tänään tänne asti:) Älä jooko lopeta tän kirjottamista, kun tää on niin hyvä! Mulla on itelläni Delux Edition ja siihen pari lisäosaa, mut tätä lukiessa on ruennu tekee mieli kakkosta!

Anonyymi kirjoitti...

Ihana legacy<333 Oon lukenu nyt alusta tänne asti,ja varmasti jatkan loppuun asti:)<33

Kävijälaskuri

Lisätty 14.9.2008