35. Hakuammuntaa

Uusi osa ennätysajassa :) Eikun lukemaan!

Linnean raskaudesta ei ollut enää epäilystäkään, sen verran näyttävä vatsa tytölle oli kuukausien saatossa kasvanut. Samassa tahdissa oli kasvanut myös ruokahalu.. Lotta oli jälleen päätynyt miehen etsintäkierrokselle, tällä kertaa Ulkoilmabaariin. Kaikki baarimikot olivat vessaan lukittautunutta blondia vastaan :P
Koukkunokkien ja teräväleukojen keskeltä löytyi ihan mukiinmenevä miekkonen, joka esitteli itsensä Sepoksi. Lotta otti miehen numeron ylös ja palasi kotiin nukkumaan.
Lotan taksi oli juuri kaartanut pihaan, kun yläkerrasta kantautui korviavihlova huuto: Linnean synnytys oli käynnistynyt. Enää ei ehdittäisi sairaalaan..
Lassi yritti rauhoitella siskoaan parhaansa mukaan, mutta taisi poikaparka olla itse enemmän järkyttyneempi tilanteesta.
Synnytys meni kuitenkin hyvin, ja pian Linnea katseli raukeasti hymyillen poikansa vaaleanvihreisiin silmiin. Silmiensä lisäksi tulokas oli perinyt tummemman ihonsa isältään, vaaleat kutrit molemmilta vanhemmilta. "Taidan ristiä sinut Pauliksi," Linnea tuumi ja halasi poikaansa hellästi.

Alhaalla lukemassa ollut Samuli oli myös ehtinyt paikalle, ja tervehti innoissaan ensimmäistä lapsenlastaan.

Lopulta Linnea pääsi karkuun yli-innokkaalta isältään, ja syötettyään Paulin peitteli tämän hellästi kehtoon. "Nuku hyvin, pikkuinen."

Aamupalalla Linda sanoi, että Linnea voisi asua vauvansa kanssa kotona niin pitkään kuin tarvis olisi. "Kiitos äiti.. Apu tuleekin tarpeeseen Paulin ollessa pieni."

Isovanhemmista oli totta tosiaan korvaamaton apu, ja Linneakin sai välillä omaa aikaa vauvanhoidosta. Hän päätti kuitenkin, että muuttaisi viimestään pojan kasvettua taaperoksi omilleen.
Seuraavana viikonloppuna juhlittiinkin jo tyttöjen kasvua aikuisiksi.

Lotasta kasvoi kaunis nuori nainen..

..eikä Linneakaan jäänyt ollenkaan huonommaksi. Perijää en kuitenkaan kummastakaan tee :P

Linnean jäädessä vielä kotiin lähti Lotta jo innokkaana aloittamaan omaa elämäänsä. Hän oli saanut halvan asunnon tuttavan kautta, ja vieläpä läheltä lapsuudenkotia.

Perijäksi suoriutui siis Lassi. Suurimpana syynä yksinkertaisesti se, etten tahdo löytää enää edes mukiinmeneviä miespuolisia NPC:itä.. Ja muutenkin, Lassilla on hyvä luonne ja perhetavoite ^^ (Ja tämän takia ei uudessa talossa ollut Lassille omaa huonetta[hän nukkuu siis jo perijän huoneessa]; kehdon olin puolestaan vain unohtanut.)

Perheen kaksi kissaa olivat jo pitkän aikaa vain "olleet" ja eläneet omissa oloissaan. Samuli päätti lopulta luopua lemmikeistä, näin ne saisivat kodin jossa niitä huomioitaisiin ansaitsemallaan tavalla.

Paineet perijän tittelistä alkoivat pian painaa Lassin harteilla: oli aika alkaa etsiä sopivaa vaimoehdokasta. Siispä eräänä iltana hän hyppäsi taksiin avoimin mielin ensimmäiselle etsintä reissulleen.

Taksi saapui pian Seuralan pihaan, josta löytyi baaritiskien lisäksi kaikki huvitusvälineet tikkataulusta keilarataan.

Keilaradalle Lassi lopulta päätyikin muutaman muun kanssa. Erityisesti hänen silmäänsä pisti eräs punapää..

..kaunis sellainen vieläpä.
Lassi alkoi kertoa naiselle jotain älytöntä puujalkavitsiä, ja tämä ainakin näytti hyvin kiinnostuneelta. Hetken rupateltuaan hän onnistui luimuttamaan puhelinnumeronsa punapään taskuun, ja kaikkosi vihellellen paikalta.

Vielä ennen kotiin palaamista piti toki saada vaatekaappiin hieman lisää täytettä.

Ei aikaakaan kun koitti Linnean pienokaisen Paulin ensimmäinen syntymäpäivä. Pari päivää aiemmin Linnea oli saanut pienen vuokrakolmion lähistöltä, johon taksi tulisi heitä hakemaan samana iltana.

Pojasta kasvoi aivan yltiösuloinen tapaus :)

"Heihei isä, ja kiitos kaikesta. Lupaan tulla käymään aina kun töiltäni ehdin. Käykää tekin meitä katsomassa." Olkansa yli hän vielä huikkasi veljelleen, että tulisi sitten esittelemään vaimonsa siskolleen kun sellaisen löytäisi. Samuli auttoi kantamaan Linnean vähät tavarat ulos tämän ottaessa syliinsä Paulin, ja pian taksi katosi pimenevään iltaan.

Linnean ja Pauli-pojan lähdettyä talo tuntui varsin hiljaiselta, ja Samuli päätti tehdä asialle jotain. Nyt kun kissoja ei ollut, kaivattiin taloon toisenlaista lemmikkiä..

Niin perheeseen liittyi musta koiranpentu nimeltä Ninni.

Kantaessaan uutta asukasta sisälle Samuli ei voinut olla huomaamatta varsin nättiä postiljoonia. Pitääkin vinkata Lassille asiasta!

Lahjan lempiruokaa olivat isoveljen tekemät mustikkapannukakut, niitä syödessä tahtoivat vaan ruokailutavat aina vähän unohtua :P

Samuli oli kohonnut urallaan jo apulaisvalmentajaksi, ja hänet haki töihin upea urheiluauto. Harmi ettei miehen elämäntoive ole kuitenkaan urheilu-uran huippu.

Syödessään myöhäistä aamiaista yksin Lassi mietti vakavana perijänpestiään. Löytyisikö sopiva vaimo ajoissa? Vaikka aikuisuuteen olikin vielä pari vuotta aikaa, pitäisi sitä ennen ehtiä vielä tutustuakin ehdokkaaseen..

Lassi päätti ottaa härkää sarvista ja lähteä uudelle katselukierrokselle, tällä kertaa Stadin Laulumajaan.

Ennen taksin tuloa Lassi tervehti perheen uutta postiljoonia, josta isä olikin hänelle kertonut. Naisella oli kuitenkin kiire jatkaa kierrostaan, eivätkä he ehtineet vaihtaa muutamaa sanaa enempää. Taksi kuitenkin saapui viimein, ja Lassi hyppäsi kyytiin.

Heti paikanpäälle päästyään Lassi alkoi iskeä juttua hyvin paljastavaan asuun pukeutuneeseen neitoseen.. Ettei juuri tuo kaula-aukko houkuttanut poikaa naiseen tutustumista enemmän? ^^'
Lassin katse harhaili kuitenkin pian sisään astuneeseen tummaverikköön, jolla oli kauneimmat silmät mitkä poika oli koskaan nähnyt. Tämän juttusille oli päästävä!

Hupi näytti uhkaavan alhaiselta, ja Lassi päätti pistää joraten. Tanssilattialle eksyi punamekkoisen lisäksi myös Lassin sedän Sakun vaimo Sylvi, joka olikin varsin notkea liikkeissään.

Lopulta myös tuo sinisilmäinen kaunotar uskaltautui tanssilattialle, ja heillä oli oikein hauskaa yrittäessään pysyä musiikin tahdissa. Kappaleen loputtua Lassi ehdotti josko hän voisi tarjota Anitaksi esittäytyneelle illallisen rankan tanssituokion päätteeksi. Nainen suostui hymyillen, ja Lassi tunsi punastuvansa hieman.

Aterian äärellä keskusteltiin koulusta, töistä ja perheestä. Kävi ilmi, että Anita oli asunut yksikseen muutaman vuoden erottuaan ensirakkaudestaan jonka kanssa oli ollut kihloissakin. Sen suhteen jälkeen hän ei ollut sitoutunut kehenkään, eikä Lassi voinut kuin toivoa mielessään että tämä voisi joskus ihastua häneen.

Hyvästeltyään Anitan Lassi soitti taksin kotiin väsyneenä mutta iloisena. Tästä voisi kehkeytyä jotain enemmänkin.

Tähän loppuun vielä uudistettu etupiha, josta löytyy nyt pieni poreallas, kaksi lekottelutuolia sekä grilli.

Eikun kommentoimaan! :)