Legacy Romppanen

Tämä sivusto on omistettu toiselle legacy-suvulleni Romppasille. Tietoa legacyhaasteesta saat linkkilistassa ylinnä olevista linkeistä.

lauantai 14. maaliskuuta 2009

42. Loppua kohden

Viimeinkin, tarpeettoman pitkän tauon jälkeen pääsemme takaisin Romppasten pariin 42. ja samalla viimeisen osan merkeissä. Lähes kaksi vuotta on kulunut tarinan aloittamisesta, ja haikeudella saatan sen päätökseen.. Enjoy! :)


Lapsi- ja eläinrakkaana Anita hankki perheeseen toisen koiran, vielä pentuikäisen että se ehtisi tutustua hyvin Tellun kanssa ennen kuin ne olisivat valmiita hankkimaan pentuja. Tämä sekarotuinen karvapallo sai nimekseen Nukka, suvussa useita vuosia takaperin eläneen koiran mukaan :)

Kumpikaan nuoriparista ei malttanut odottaa kihlauksesta kuin pari päivää, ja häät saatiin järjestettyä ennätysvauhdilla. Vieraina talon asukkaiden ja parin ystävän lisäksi olivat tietysti Aukustin jo poismuuttaneet sisarukset.
Molemmat olivat käsin kirjoittaneet valansa, eivätkä ne jättäneet ketään kuivin silmin. Myös Briitalta vierähti muutama onnenkyynel, onneksi hän oli muistanut laittaa vedenkestävää maskaraa!

Kaikki katsoivat haltioituneen hiljaisuuden vallitessa, kun pari vaihtoi sormuksia ja lupautui rakastamaan toisiaan elämänsä loppuun asti.

Avioparin ensimmäinen suudelma sai vieraat lopulta heräämään transsistaan ja alkamaan taputtaa..
..hiljainen taputus nousi pian kuuluvammaksi onnitteluhuutojen ja -vihellysten saattelemana kaikkien noustessa toivottamaan tervetulleeksi Romppasten suvun uusinta jäsentä.

Onnittelujen jälkeen siirryttiin sisätiloihin, ja tuore aviopari siirtyi leikkaamaan kakkua keittiön puolelle.
"Mm, herkullista!" Aukusti mumisi suu täynnä kakkua, ja Briitta vain nauroi miehensä hamsterimaisesti pullottaville poskille.

Kun vieraatkin olivat saaneet mahansa täyteen kakkua ja muita herkkuja, huviteltiin muunmuassa joraamalla vauhdikkaan musiikin tahtiin. Annilla hyvin keskittynyt ilme :P

Loppuillasta musiikki vaihtui rauhallisempaan, ja kaikki taustahäly tuntui kaikkoavan kun pari uppoutui hiljaiseen valssiin toistensa läheisyydestä nauttien.

Muiden vieraiden jo lähdettyä naapurin teinipoika jäi vielä jorailemaan yksikseen, tosin radiokaan ei ollut enää edes päällä :D

Kun vieraat oli hyvästelty, lähtivät Aukusti ja Briitta läheisen hotellin hääsviittiin nauttimaan kahdenkeskisestä ajasta ja rentoutumaan viikonlopun ajaksi.
Virkistyneinä ja voimia keränneinä palattiin takaisin arkeen ja työn pariin. Aukustin toiveesta pihalle istutettiin pari hedelmäpuuta, eikä hän malttanut odottaa että kevät tulisi ja puut alkaisivat kukoistaa.

Häistä kului pari kuukautta, kunnes kävi ilmi että Briitta odotti parin esikoista. Molemmat olivat haltioissaan uutisista, eikä Anittakaan malttanut odottaa että näkisi ensimmäisen lapsenlapsensa. Olisipa Lassikin saanut mahdollisuuden nähdä hänet..

Anulla oli vielä muutama vuosi aikaa aikuisuuteen, mutta tyttö tunsi itsensä kovin yksinäiseksi katsellessaan veljensä perheonnea. Hän kääntyi lopulta ennustajaeukon puoleen toiveissaan löytää itsekin oman kullan.

Ennustajaeukko esitteli Anulle täysin mustiin pukeutuneen goottipojan, joka saikin tytön sydämen läpättämään mystisyydellään.
Nuoret tulivat hyvin juttuun, ja poika jäi jopa illalliselle. Aukustikin tuntui hyväksyvän nuorimman sisarensa heilan, josta Anu oli tietysti iloinen.

Kuukaudet kuluivat verkkaisesti, Briitta oli jäänyt äitiyslomalle hyvissä ajoin ettei vain stressaisi itseään liikaa. Hänen mahansa olikin saavuttanut jo melkoisen koon, ja Briitalla oli tunne ett tulokas olisi poika. Aika näyttää..

Raskaus vei Briitan voimat täydellisesti, eikä nainen jaksanut pysyä hereillä muutamaa tuntia kauempaa. Äh, taas minä nukahdin kesken syönnin, Briitta huokaisi, nousten vaivalloisesti ja laittaen loput ruuastaan säilöön.

Silmät puoliummessa Briitta riisuutui ja kömpi Aukustin viereen, joka veti tämän oitis kainaloonsa. Onneksi tämä on pian ohi, Briitta ajatteli ja nukahti onnellinen hymy kasvoillaan.

Nukasta kasvoi, kummaa kyllä, lähes täysin identtinen muinaisen kaimansa kanssa - vain häntä on suoran sijaan käppyrä. Suloinen tapaus :>
Briitan aamuinen roskienvientireissu keskeytyi äkisti, kun hän tunsi ensimmäiset kivuliaat poltot ja piteli mahaansa tuskissaan. Talossa ei sillä hetkellä ollut muita kuin siivooja, joka yritti rauhoitella Briittaa neuvomaan tätä hengittämään syvään sisään ja ulos.

"Aahh, missä Aukusti on kun tarvitsen häntä kaikkein eniten?!" Briitta huusi tuskissaan. Kipu oli jotain mitä hän ei ollut koskaan ennen kokenut.

Lopulta, ystävällisen siivoojan avustuksella ja hammasta purren Briitta saattoi maailmaan suvun kymmenennen sukupolven ensimmäisen jäsenen. Tulijalla oli isänsä hiukset ja iho, mutta äitinsä haaleat silmät. Ja Briitta oli ollut oikeassa arvailuissaan, tulokas oli nimittäin poika ja sai nimekseen Ben.

Tähän on tultu, urakka on saatu päätökseen ja Romppasten suku kymmenenteen sukupolveen. Miten Aukustin ja Briitan perhe-elämä jatkuukaan, sitä voimme kaikki vain arvailla sillä en aio enää palata suvun pariin. Kuten tätäkin osaa odotellessa jo varmasti huomasitte, on hyvin vaikeaa keskittyä kahteen tarinaan yhtä aikaa. En tee samaa virhettä toiste, vaan keskityn nyt täysin Salmiin :)
Mutta mistä kaikki alkoikaan? Pieni kertaus läpi sukupolvien lienee paikallaan..

Tästä se lähti. Milena Romppanen, nuori punapää muutti hiljaiseen Ruoholaaksoon toiveissaan löytää elämänsä rakkaus ja perustaa perhe. Alku ei ollut helppoa, raha oli tiukassa ja alkuajat nukuttiin taivasalla..
Milenalla kävi kuitenkin pian tuuri: hän tapasi Jonin, tumman komistuksen joka vei naiselta täysin jalat alta. Seurasi tapailua, yhteenmuutto ja lopulta avioituminen. Parille siunattiin kaikkiaan kolme lasta, joista nuorimmat otettiin huostaan laiminlyötyjen kotitehtävien takia.. Vanhin lapsi, Maiju, valikoitui automaattisesti ensimmäiseksi perijksi.

Maiju oli aivan yhtä kaunis kuin äitinsäkin, ja aikuistuttuaan hän ei haaskannut aikaa vaan hurmasi Turkan, ihastuksensa jo teiniajoilta. Molemmat olivat perhetavoitteisia, ja suhde olikin varsin nopeatempoinen eikä aikaakaan kun Maiju odotti esikoistaan. Lapsia parille siunaantui kaiken kaikkiaan kolme, joista keskimmäinen - Tiina, ainoa tyttö - selviytyi perijäksi.

Tiinan lempi leimahti perheen puutarhurin Leon kanssa, ja hän uskaltautui sekä kosimaan että pyytämään miestä muuttamaan luokseen samana iltana - olivathan he olleet ystäviä jo usean vuoden ajan. Pari sai huikeat viisi lasta, kahdet kaksoset, ja perhe-elämä sujui tasaisesti kunnes Leo jäi kiinni pettämisestä. Ero oli Tiinalle tuskainen, eikä hän mennyt enää uusiin naimisiin. Perijäksi hän valitsi vanhimman poikansa Leevin.

Ironisesti myös Leevi löysi sydämensä valitun puutarhuri-Mataliinasta, joka oli ottanut viran Leon jälkeen. Mataliina ehti saattaa maailmaan kaksi lasta, tytön ja pojan, mutta odottaessaan parin kolmatta lasta hän menehtyi nälkäkuolemaan. Leevi oli murtunut ja pari ensimmäistä vuotta hän vain totutteli elämään yksinhuoltajana. Lopulta hän päätyi uusiin naimisiin Lemmen kanssa, ja he saivat vielä kaksi lasta, myöskin tytön ja pojan.

Viidennen sukupolven perijäksi valikoitui Milla, joka löysi onnen baarimikko-Markuksen kanssa. Parille siunaantui kaiken kaikkiaan viisi lasta, tosin historia toisti itseään ja vanhimmat Marko ja Maisa otettiin huostaan. Jäljelle jääneistä lapsista vanhin, Maiju, sai perijän paikan ja löysi tulevan aviomiehensä jo lapsuusiässä.

Kasvettuaan aikuiseksi Maiju alkoi urakalla piirittää Samia, joka ei kyllä pistänyt lainkaan pahakseen kauniiksi varttuneen ystävänsä iskuyrityksiä ja he päätyivät asumaan saman katon alle. Pari oli umpirakastunut ja kihlat sekä häät seurasivat nopeaa tahtia toisiaan, vaikka itse hääilta muuttui hieman kireäksi Maijun äkkinäisen pyörtymisen jälkeen. Syyksi paljastui Maijun ensimmäinen raskaus, ja vuosien saatossa parille syntyi yhteensä neljä lasta.
Seitsemännen sukupolven perijä oli Samuli, lapsista toiseksi vanhin, ja hän löysi Sen Oikean isänsä kautta, tämän työkaverista Lindasta. Heille syntyi niinikään neljä lasta, ensin kaksoset Linnea ja Lotta, ainoa poika Lassi - josta tuli myös perijä - sekä keskenmenon aiheuttaneen hieman pidemmän tauon jälkeen Lahja.
Lassi törmäsi tulevaan vaimoonsa Anitaan kaupungilla, ja se oli rakkautta ensisilmäyksellä. Ystävyys syveni Lassin teini-iän aikana, ja kasvettuaan aikuiseksi hän uskaltautui tunnustamaan tunteensa naiselle. Hänen onnekseen Anita tunsi samoin, ja yhteenmuuttoa seurasivat kauniit häät. Neljän lapsen, joista nuorimmat olivat jälleen kaksoset, lisäksi ensimmäistä kertaa suvussa myös aviomies saattoi maailmaan lapsen - Lassi palasi avaruusretkeltään kantaen mahassaan puolialienia, joka synnyttyään muistuttikin täysin isäänsä viherihoisen kummajaisen sijaan.

Ja lopulta Aukusti, kaksosista toinen, sai suvun viimeisen perijän paikan ja saattoi yhdessä Briittansa kanssa maailmaan kymmenennen sukupolven :)

There it is. Toivottavasti olette viihtyneet Romppasten seurassa näiden vajaan kahden vuoden ajan :) Tahdon kiittää kaikkia ajan saatossa kommentoineita ja lukeneita, on ollut ilo tuoda tämä vaatimaton tarina teidän iloksenne ^^ Thank you and farewell!

Kävijälaskuri

Lisätty 14.9.2008